Työnohjaus on keino oppia uutta itsestään ja kollegoista

Kirjoittanut Sari Hämäläinen, julkaistu . Aiheet: Itsensä kehittäminen, Toimiva arki, Työnohjaus, Valmennus, Yhteistyö.

”En tiennytkään, että työnojaus on tällaista, keskustelevaa ja antoisaa. Olen luullut, että työnohjaaja kertoo ja ohjaa, miten tiettyä työtä tehdään.”
Tämän lauseen olen kuullut monesti ensimmäistä kertaa työnohjaukseen tulleilta osallistujilta.

Mitä se työnohjaus sitten on?

Tämä kirjoitus avaa sinulle aihetta ja erityisesti toivon, että kynnys työnohjauksen hankintaan madaltuu ja työnohjaus tuotaisiin yhä enemmän osaksi yritysten ja organisaatioiden arkea. Tarvetta varmasti on.

Toimivassakin työyhteisössä voi tulla eteen ajanjaksoja ja tilanteita, jolloin kaikki ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Työtehtäviä saatetaan järjestellä uudelleen ja toimintatavoiltaan tuttu tiimi hajoaa, omat ja yrityksen tavoitteet ovat voineet hetkellisesti hämärtyä, horisonttisi on saattanut kadota etätöitä tehdessäsi tai olet yksinkertaisesti vain menettänyt kiireen ja kaaoksen keskellä hetkeksi työn tekemisen ilon.

Tärkeintä on oivaltaa, että meistä jokainen kohtaa työssään haasteita. Haasteet eivät ole kuitenkaan mörkö. Haasteen tiedostaminen on viesti siitä, että käsillä on epäkohta, joka vaatii muutosta tai korjausta.

Siksi haaste on aina samalla myös mahdollisuus. Ongelmaksi haaste kärjistyy yleensä vain silloin, kun havaittuun pulmaan ei tartuta, eikä sitä yritetä ratkaista.

Parhaimmillaan työnohjaus on säännöllinen rutiini

Jos kaikilla työyhteisöillä olisi mahdollisuus työnohjaukseen – uskon, että monet ongelmatilanteet ja eteen tulleet haasteet olisi ratkottu nopeammin ja myös esihenkilöiden aikaa säästäen.

Ohessa koostettuna muutamia asioita, johon työnohjauksella voidaan vaikuttaa:

  • työhyvinvoinnin lisäämiseen
  • ilmapiirin parantamiseen
  • asiakastapauksien käsittelyyn
  • perustehtävän kirkastamiseen, läpikäymiseen tai uudelleenmäärittelyyn
  • työmotivaation ylläpitämiseen
  • työurien pidentämiseen
  • työtyytyväisyyden lisäämisen
  • konfliktitilanteiden ohjaamiseen

Työnohjaus tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden tarkastella omaa työtä yhdessä työyhteisön muiden työntekijöiden kanssa sekä kuunnella, mitä kollegat ajattelevat omasta työstään ja sen tekemisestä. Työnohjaus tarjoaa myös esihenkilölle tai yrittäjälle mahdollisuuden pallotella ääneen omia tuntemuksia ja ajatuksia työstä, sen sujumisesta tai pattitilanteista luotettavan työnohjaajan kanssa.

Työohjaukseen ei kuulu suhtautua järeänä aseena, johon tartutaan vasta, kun työt eivät ole luistaneet pitkään aikaan. Parhaimmillaan työohjaus on ennaltaehkäisevä ja hyvää tekevä rutiini jo silloin, kun kaikki rullaa ihan hyvin.
Työnohjaus on silloin osa työarkea, samaan tapaan kuin vaikkapa työpaikalla järjestettävät kuukausipalaverit tai työntekijöille henkilökuntaetuna tarjotun edun turvin toteutettu aamun kuntosalitunti.

Kahvipöytäkeskustelut eivät korvaa työnohjausta
– molemmilla on oma tärkeä tehtävänsä

Mitä enemmän työpaikalla on ihmisiä ja mitä hektisempää työarki on, sitä merkityksellisemmäksi työntekijät kokevat keskinäisen vuorovaikutuksen. Vuorovaikutuksessa paitsi siirretään tärkeää ja olennaista tietoa myös tiedetään, mitä muille kuuluu ja mitä he ehkä ajattelevat samoista työn tekemiseen liittyvistä asioista.

Työnohjaukseen kokoonnutaan säännöllisin väliajoin keskustelemaan siitä, mikä puhututtaa juuri nyt: yrityksessä, kollegoiden tai tiimin kesken, omassa työssä ja työtehtävissä. Työnohjausta vetää aina organisaation tilaama ammattitaitoinen, koulutettu työnohjaaja.

Työnohjausta ei pidä kuitenkaan sekoittaa kahvipöytäkeskusteluihin, eikä sitä pidä verrata epämuodollisiin vuorovaikutustilanteisiin. Käytäväkeskustelut eivät paikkaa työohjausta vaan molemmilla on omat tärkeät tehtävänsä.

Hyvinvoiva työntekijä on tie menestyvään yritykseen

Työnohjaus on mahdollista toteuttaa paitsi yksilö- myös ryhmäohjauksena.

Joskus työnohjauksessa voidaan pohtia yhdessä sitä, miten työyhteisössä lisätään työviihtyvyyttä tai työn mielekkyyttä. Joskus tavoitteena voi olla vaikkapa yksittäisen työtehtävään liittyvän konkreettisen haasteen selättäminen.

Toteutettiinpa työohjausta mistä lähtökohdista ja motiiveista tahansa, päämäärä on aina sama: hyvinvoiva sekä omasta roolistaan ja tavoitteistaan perillä oleva työntekijä. Ja hyvinvoiva työntekijä on puolestaan ainoa tie menestyvään ja tulosta tekevään yritykseen.

Työnohjauksen muistilista:

Työnohjaus sopii kaikille työtehtävästä ja asemasta riippumatta, myös yksinyrittäjille. Työnohjauksessa osallistuja oppii ja oivaltaa uutta itsestään ja muista.

Työnohjaus on mahdollista toteuttaa yksilöllisesti, osastoittain/tiimeittäin tai koko työpaikalle.  Tärkeää ei ole se, että osallistujat tekevät samaa työtä.

Työnohjaus on prosessi, jonka kokoontumiskerrat ja tavoitteet määritellään erikseen. Yleensä yksi työnohjauskerta kestää tunnista vajaaseen kahteen tuntiin.

Ulkopuolinen, koulutettu työohjaaja ei neuvo, opeta, käske tai anna vinkkejä vaan kuuntelee, keskustelee ja kyselee. Kysymysten tarkoituksena on johdatella ohjaukseen osallistuvia löytämään oivalluksia ja ratkaisuja.

Työnohjaaja pyrkii objektiivisuuteen ja katsoo asioita ulkopuolisen silmin.

Työohjauskeskustelut ovat luottamuksellisia.

Haastattelin kokenutta työnohjaajaa Raisa Varstaa ja hän kiteytti työnohjauksen tarkoituksen:
”Jokaisella tulisi olla paikka tarkastella omaa työtä ja suhdettaan työhön. Tarkastelu mahdollistaa uuden oppimisen ja oivaltamisen omassa työssä ja työpaikalla.”

Työnohjaus on erinomainen keino kehittää omaa ja organisaatiosi osaamistasi.
Oletko kiinnostunut työohjauksesta joko itsellesi tai työpaikallesi?
Ole yhteydessä.
sari.hamalainen(at)masari.fi
040-5342 999

Minä työnohjaajana

Kun tilaat minut työnohjausta vetämään, saat vahvan ammattilaisen. Olen valmentava työnohjaaja ja ratkaisukeskeisyys on aina mukana. Tuon mukanani avaimet hyvään vuorovaikutukseen ja toimin mutkattomasti erilaisten ihmisten kanssa. Toimin myös valmentajana sekä työyhteisösovittelijana ja koen näiden tuovan lisämaustetta omaan toimintaani.
Työnohjaus onnistuu myös verkon välityksellä. Varsinkin etätöiden lisääntyessä – verkon välityksellä käydyt työnohjaukset ovat tuoneet hyvää lisää työn sujuvuuteen ja työssä jaksamiseen.
Itse käyn säännöllisesti, kerran kuukaudessa työnohjaajille suunnatussa työnohjauksessa, lisäksi minulla on oma valmentaja ja parhaillaan myös syvennän omaa työnohjaaja ammattitaitoani Työdynamon valmentava työnohjaajakoulutuksessa.

Sari Hämäläinen,
työyhteisökouluttaja, valmentaja, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija ja työnohjaaja.

Sydäntäni lähellä on ihmisten ja työpaikkojen toimiva arki. Työssäni valmentajana, ongelmien sovittelijana sekä henkilöstön ja johdon sparraajana oivallutan ja autan asiakkaitani löytämään ratkaisuja työelämän ja arjen haastaviin tilanteisiin. Tavoitteenani on ylläpitää hyvää, reilua ja tuloksellista työilmapiiriä sekä yksilön työssä jaksamista.

Työyhteisön konfliktit tarjoavat mahdollisuuden oppimiseen

Kirjoittanut Sari Hämäläinen, julkaistu . Aiheet: Työrauha, Työyhteisösovittelu, Yhteistyö.

Työpaikan kiristyneen tunnelman aistii jo ulkopuolinen. Yksi työntekijöistä marssittaa työyhteisöä oman pillinsä mukaan. Kun hänellä on huolia ja voi huonosti, myös kollegat voivat huonosti. Työntekijät kyräilevät toisiaan ja tekevät työnsä painostavan hiljaisuuden vallitessa.

Esimies on väsynyt tulehtuneeseen ilmapiiriin. Keskusteluyhteys työntekijöiden ja esimiehen välillä on katkennut kokonaan.

Esimies kokee kuluttaneensa voimavaransa loppuun tilanteen ratkaisemiseksi. On vain hetken kysymys, milloin työpaikalla räjähtää, ja työtekijöitä alkaa ravistella sairauslomien aalto.

Kukapa meistä ei tunnistaisi ristiriitaa omalta työpaikaltaan. Edellä mainittu esimerkki on yksi sellainen. Konfliktit ovat normaaleja. Yksikään työyhteisö ei ole täysin suojassa ongelmilta.

Konfliktit lähtevät liikkeelle selän takana puhumisesta, epäasiallisesta puhetyylistä, johtamis- ja toimintavallan väärin käyttämisestä, toisen epäasiallisesta arvostelusta, ei tervehditä, käännetään selkä toiselle, ei osata ottaa asioita asiallisesti puheeksi, ei kuunnella eikä oteta katsekontaktia. Kaikki ovat pieniä asioita, mutta jos niihin ei puututa, lopputulos on selvä.

Tärkeää siis on, miten ongelmatilanteet käsitellään työpaikalla. Jokainen ratkaistu ristiriita ja pattitilanne lisää työntekijöiden ja koko työyhteisön hyvinvointia, työssäjaksamista – ja tulosta.

Työyhteisösovittelu tarjoaa sovulle turvallisen maaperän.

Työntekijän turha sairauspäivä on työnantajalle kallis

Suomalaiset työntekijät ovat tutkimusten mukaan poissa töistä sairausloman vuoksi keskimäärin 5-7 työpäivää vuodessa. Työnantajalle työntekijän sairastaminen ei ole kuitenkaan ihan ilmaista.

On laskettu, että yhden sairauspäivän hinta on noin 350 euroa. 10 hengen työpaikalla summa tekee 24 500 euroa vuodessa. Jos työnantaja pystyy minimoimaan omalla toiminnallaan sairauspoissaolot, keinoja kannattaa käyttää.

Työantajalla on työyhteisöjen hyvinvointia ohjaavan työturvallisuuslain mukaan velvollisuus puuttua työpaikan ongelmatilanteisiin. Myös työntekijää velvoitetaan asialliseen käyttäytymiseen työpaikalla. Aina työnantajan tai työyhteisön omat resurssit eivät kuitenkaan riitä. Silloin apuna kannattaa käyttää työyhteisösovittelua.

Työyhteisösovittelu mukaan arkiseen työkalupakkiin

Työyhteisösovittelun yllä leijuu yhä turhan mystinen leima. Sovittelua käytetään usein äärimmäisenä apukeinona tai sen olemassa olosta ei edes tiedetä. Ulkopuolinen sovittelija kutsutaan työpaikalle hätiin yleensä vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty, ja ongelma on paisunut kriisiksi asti.

Työyhteisön konflikti tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen ja parhaimmillaan puolueeton sovittelija mahdollistaa sen, että ihmiset kykenevät puhumaan toisilleen.

Jos minulla olisi voima ja mahti, ujuttaisin sovittelun työkaluksi jokaisen työyhteisön arkiseen työkalupakkiin. Mitä nopeammin työpaikoilla tartutaan ongelmiin ja etsitään niihin yhdessä ratkaisukeinoja, sitä joutuimmin työpaikalla päästään takaisin tuottavampaan ja hyvinvoivaan työarkeen.

RIIDOISTA RATKAISUIHIN -koulutuspäivä työyhteisöille

Palvelutarjonnastani löytyy ”Riidoista ratkaisuihin” -koulutuspäivä. Tämä kokopäivän koulutus tarjoaa osallistujille yksinkertaisia keinoja työyhteisön konfliktien ja ristiriitatilanteiden ratkaisuun.
Koulutus on suunnattu esihenkilöille, HR -päälliköille, työnantajille ja työntekijöille. Teen myös yritys- tai organisaatiokohtaisia koulutuspäiviä koko henkilöstölle.
Päivän aikana paneudutaan hankalien tilanteiden kohtaamiseen, puheeksi ottamiseen, vuorovaikutukseen konfliktin aikana sekä saadaan muutamia yksinkertaisia keinoja arjen ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen. Koulutuspäivä on osallistava ja menetelmiä harjoitellaan yhdessä, jotta ne on helpompi viedä käytäntöön, kun tarve vaatii.
Koulutus on tilattavissa suoraan minulta ja keväällä 2022 tulen järjestämään myös avoimen koulutuspäivän aiheen tiimoilta.

Työyhteisösovittelussa kuullaan kaikkia osapuolia

Työyhteisösovittelu on prosessi, jolla on selkeä alku ja loppu. Yleensä sovittelu vie aikaa työyhteisön koosta ja työpaikan aikatauluista riippuen muutamasta viikosta pariin kuukauteen.  Sovitteluprossin tavoitteena on aina tuoda työrauha työpaikalle sekä luoda parempaa työilmapiiriä.

Työyhteisösovittelussa työpaikalle kutsutaan työyhteisön ulkopuolinen sovittelun ammattilainen. Joissain työpaikoissa on myös sisäisesti koulutettuja työyhteisösovittelijoita. Sovittelija on eräänlainen pattitilanteiden kapellimestari, jonka tehtävänä on pitää sovitteluprosessin langat käsissä ja huolehtia siitä, että kaikki tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi ja kuulluksi.

Tärkeää on oivaltaa, että sovittelussa ei etsitä riidan tai konfliktin aiheuttaneita syyllisiä, eikä sovittelun aikana langeteta kenellekään tuomioita.

Olennaista myös on ymmärtää, että sovittelija ei tule työpaikalle kertomaan, miten asiat tulee hoitaa. Työyhteisö itse ratkaisee käsiteltävän ongelman, ja etsii siihen keinot.

Tavoitteena on, että lopputulos on sellainen, johon jokainen työyhteisön jäsen voi sitoutua.

Jokainen työntekijä on aina ammattilainen omassa työssään. Työn tekemiseen liittyy kuitenkin vastuu. Vähintä, mitä työantaja voi omalta työntekijältä olettaa, on yhteisten pelisääntöjen noudattamista.

Työyhteisösovittelu pähkinänkuoressa

  1. Sovittelun käynnistämiseen liittyvä infotilaisuus (noin 1 tunti)

Työpaikalla toteutetaan noin tunnin mittainen infotilaisuus, jossa sovittelija esittäytyy ja kertoo tulevasta sovitteluprosessista, sen etenemisestä ja aikataulusta.

  1. Yksilötapaamiset (noin 1 tunti/henkilö)

Sovittelija tapaa jokaisen sovitteluun osallistujan kanssa yksitellen ja keskustelee heidän kanssaan noin tunnin ajan luottamuksellisesti.

  1. Yhteistapaaminen (noin 4 tuntia – 1 päivä)

Sovittelija ja sovitteluun osallistuneet tapaavat yhdessä. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on mahdollisuus puhua ja ottaa kantaa. Yhteistapaamisen tavoitteena on kirjallinen sopimus, jonka kaikki osalliset allekirjoittavat. Mikäli sopimusta ja sovintoa ei synny, on työnantajalla velvollisuus ja mahdollisuus ryhtyä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin.

  1. Seuranta (1,5 – 3 tuntia)

Sovittelija ja osapuolet tapaavat yhteisesti sovittuna aikana. Tapaamisessa tsekataan, missä mennään, miten sovinnossa on onnistuttu, ja mikäli sovinto kaipaa vielä viilausta, käsitellään asiaa yhdessä.

Suomen sovittelufoorumi ry määrittelee sovittelun näin:

”Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelija ei ratkaise osapuolten ongelmaa vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina). Sovittelija ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun. Hän ei ole passiivinen vetäytyjä vaan aktiivinen kuuntelija. Sovittelija sallii myös tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Sovittelija ei tuomitse, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että sopimus on osapuolille kohtuullinen. Sovittelu on tulevaisuuteen suuntautuvaa sosiaalista toimintaa, jolla aktiivisesti etsitään pysyviä myönteisiä ratkaisuja. Sovittelu on oppimisprosessi.” Suomen sovittelufoorumi

Myös työsuojelulaki ottaa kantaa ristiriitoihin ja konflikteihin työpaikalla. Laki ohjaa paitsi työnantajan myös työntekijän oikeuksia ja vastauuta työpaikalla seuraavasti:

  • Työnantajan tulee pyrkiä poistamaan häirinnän mahdollisuus erilaisilla järjestelyillä sekä antaa työntekijöille opetusta ja ohjausta (ttl 28§)
  • Työturvallisuuslaissa painotetaan, että ongelmia ei voida ehkäistä pelkästään työnantajan yksipuolisesti toteutettavissa olevin keinoin, vaan se on koko työyhteisön asia (ttl 18§ 3 mom)
  • Työturvallisuuslain 18§ 2 mom: työntekijän velvoitteena on huolehtia käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin myös muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä
  • Työturvallisuuslain 18§ 3 mom velvoittaa työntekijän välttämään pykälässä tarkemmin määriteltyä häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Säännös sisältää, että työntekijän on myös osallistuttava niihin työnantajan käyttöön ottamiin toimenpiteisiin, joilla kyseinen epäasiallinen kohtelu on tarkoitus saada loppumaan.

Jos teidän työyhteisössä on pitkittynyt pattitilanne – Olkaa yhteydessä – Rakennetaan sopua yhteistyössä.

Sari Hämäläinen,
työyhteisökouluttaja, valmentaja, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija ja työnohjaaja.

Sydäntäni lähellä on ihmisten ja työpaikkojen toimiva arki. Työssäni valmentajana, ongelmien sovittelijana sekä henkilöstön ja johdon sparraajana oivallutan ja autan asiakkaitani löytämään ratkaisuja työelämän ja arjen haastaviin tilanteisiin. Tavoitteenani on ylläpitää hyvää, reilua ja tuloksellista työilmapiiriä sekä yksilön työssä jaksamista.

huono työilmapiiri, työelämä, työssä jaksaminen, Työyhteisösovittelu

Oman työn johtamistaidot kasvattavat hyvinvointia – ja tulosta

Kirjoittanut Sari Hämäläinen, julkaistu . Aiheet: Itsensä johtaminen, Itsensä kehittäminen, Koulutus, Työhyvinvointi, Valmennus, Yhteistyö.

Työn tekeminen on ollut viime vuosina murroksessa. Töitä tehdään vaihdellen fyysisesti työpaikalla ja kotoa käsin etänä. Puhutaan niin sanotusta hybridityöskentelystä. Tulevaisuudessa hybridityön määrän ennustetaan vain kasvavan.

Hybridityö kuulostaa joustavalle niin työnantajan kuin työntekijän itsensä kannalta, ja todellisuudessa se sitä onkin. Mutta hybridityöllä on myös kääntöpuolensa.
Työntekijän on osattava johtaa itse itseään ja omaa työpäiväänsä, ja työpaikalla tulee olla tehtynä selkeät, yhteiset pelisäännöt hybridityöskentelyyn liittyvien epäselvyyksien välttämiseksi.

Hyvät oman työn johtamistaidot tuovat mukanaan paitsi tulosta myös työhyvinvointia.
Itsensä johtaminen on kuitenkin taitolaji. Oman työn johtamista on mahdollista – ja sitä pitää – opetella.

Jos työntekijä ei hallitse itsensä johtamisen taitoja, vaarana on, että työt kasautuvat, ja työ ja vapaa-aika sekoittuvat toisiinsa. Puutteelliset hybridityön tekemisen taidot johtavat pahimmillaan työntekijän stressaantumiseen ja työuupumukseen, ja aiheuttavat sairauslomia.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on aina työn valvomisvastuu riippumatta siitä, tehdäänkö työ työpaikalla vai etänä.
Miten teidän työpaikallanne ylläpidetään työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jaksamista?

Case Mestaritoiminta:
työhyvinvointia kehitettiin oman työn johtamistaidoilla

Mestaritoiminta Oy:ssa tartuttiin vuosi sitten työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen, etupainotteisesti. Mestaritoiminta tuottaa muun muassa Järvenpään kaupungin kaikki kiinteistöpalvelut.

Mestaritoiminta on alansa edelläkävijä. Vastaavanlaista konseptia ei ole ollut Suomessa aikaisemmin olemassa.

Mestaritoiminnassa oivallettiin, että henkilökunta, erityisesti esimiehet ja asiantuntijat, ovat ratkaisevassa asemassa uudenlaisen konseptin ylläpitämisessä. Uranuurtajuus edellyttää työntekijöiltä oman työn ja itsensä johtamisen taitoja.

Siksi Mestaritoiminnassa päätettiin luoda työyhteisöön uudenlainen toimintamalli. Se edellytti myös henkilöstön kouluttamista.

”Jokainen työntekijä on tärkein voimavara ja menestyksen lähde”

Keväällä 2021 päättyneen, vajaan vuoden mittaisen koulutushankkeen taustalla oli ajatus siitä, kuinka jokainen yksittäinen työntekijä on Mestaritoiminnan tärkein voimavara ja menestyksen lähde.

– Henkilöstön hyvinvointi on meille tärkeää, sillä se vaikuttaa koko organisaation toimintakykyyn. Halusimme kehittää henkilöstön itsensä johtamista, joka johtaa itsenäisempään työskentelyyn ja vastuunottamiseen, toteaa toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi. – Koska olemme joukkue, kaikkien työpanos on työtehtävästä riippumatta tärkeää. Haluamme olla vetovoimainen ja pitovoimainen yritys, myös henkilöstön osalta.

Parasta oppia antavat kollegat

Mestaritoiminnan tavoitteiksi määriteltiin muun muassa uudenlaisen johtamiskulttuurin luominen, avoimen ja vuorovaikutteisen työyhteisön kehittäminen sekä työssäjaksamiseen satsaaminen.

Koulutushanke oli kaikilla arviointikriteereillä onnistunut.  Talous- ja hallintojohtaja Tomi Harjun mukaan koulutus oli onnistunut yksinomaan jo siksi, että sen aikana keskityttiin oman työn kehittämiseen yhdessä kollegojen kanssa.

– Kollegoilta oppii aina paljon. Lisäksi oppii myös heistä: minkälaisia ajatuksia heillä on työn tekemisestä, arvoista ja niin edelleen. Koulutukselle oli varattu oma aikansa, jolloin oli lupa yhdessä pohdiskella asioita, jotka tapaavat jäädä arjessa muiden töiden jalkoihin.

Harju arvostaa koulutuksessa erityisesti omien vuorovaikutustaitojen kohenemista. – Henkilökohtaisesti opin ymmärtämään, miksi reagoin eri viesteihin eri tavoin, ja miten kannattaa viestiä.

Oletko kiinnostunut kehittämään työyhteisösi työntekijöiden hyvinvointia, jaksamista ja oman työn johtamistaitoja?
Ole yhteydessä!

Lue lisää Mestaritoiminnan ja Masarin yhteishankkeesta TÄÄLTÄ
Hanketta on tukenut Työsuojelurahasto.

Sari Hämäläinen,
työyhteisökouluttaja, valmentaja, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija ja työnohjaaja.

Sydäntäni lähellä on ihmisten ja työpaikkojen toimiva arki. Työssäni valmentajana, ongelmien sovittelijana sekä henkilöstön ja johdon sparraajana oivallutan ja autan asiakkaitani löytämään ratkaisuja työelämän ja arjen haastaviin tilanteisiin. Tavoitteenani on ylläpitää hyvää, reilua ja tuloksellista työilmapiiriä sekä yksilön työssä jaksamista.

Kolme kokemusta Toimiva arki -valmennuksesta – tutustu valmennettavien tarinoihin

Kirjoittanut Sari Hämäläinen, julkaistu . Aiheet: Itsensä johtaminen, Itsensä kehittäminen, Toimiva arki, Työhyvinvointi, Valmennus.

Oman arjen muokkaaminen toimivammaksi ei tapahdu hetkessä. Se ei onnistu pari self help -kirjaa lukemalla, eikä se onnistu pelkästään uusiin työkaluihin tutustumalla. Muutos tapahtuu ajan kanssa.

Aika muovaa uudet opit ja työkalut sellaisiksi rutiineiksi, jotka helpottavat arkeasi. Itsensä johtaminen on matka, joka kestää läpi koko elämän.

Toimiva arki® -valmennukseen on osallistunut vuosien aikana useita satoja ihmisiä eri paikkakunnilla. Yhteistä kaikille osallistujille on, että he ovat joko yksin tai yhdessä työantajansa kanssa halunneet vaikuttaa omaan arkeensa.

Yksi on halunnut selättää kiireen ja kaaoksen, ja etsiä keinoja ajanhallintaan. Toinen on hakenut itselleen uutta suuntaa ja selvittää, mikä se on.  Kolmas on osallistunut valmennukseen uteliain mielin, ja oppinut samalla jotain itsestään ja muista.

Neljäs on halunnut laittaa koko silloisen elämänsä perustat uuteen kuosiin. Syitä ja perusteluita valmennukseen osallistumiseen on yhtä monta kuin on osallistujaakin.

Lue ja tutustu Toimiva arki® -valmennukseen osallistuneiden kokemuksiin heidän yhdeksän kuukauden mittaisella valmennusmatkallaan. Miten toimiva sinun arkesi on? Pitäisikö sille tehdä jotain?

Kun lapset varttuivat, aloin etsiä itseäni uudelleen

”Lasten kasvaessa isommiksi aikaa on jäänyt enemmän itselleni. Aloin miettiä asioita uudelleen omasta vinkkelistäni. Ehkä sitä voi sanoa itsensä etsimiseksikin.

Toimiva arki® -valmennus sisälsi kaikki ne aiheet ja teemat, joita olin pohtinut ja miettinyt. Oli siksi selvää, että halusin lähteä matkalle mukaan. Päätin osallistua valmennukseen vuonna 2019.

Koko valmennus oli täyttä asiaa. Vaikka jokin aihealue ehkä saattoikin alussa tuntua turhalta, kaikki avasivat lopulta tajuntaani uusia ikkunoita. Valmentaja-Sarin asiantuntemus tuntui rajattomalta.

Vaikeaa oli välillä olla itselleen täysin rehellinen. Eivät kaikki aihealueet minulle ihan helppoja olleet. Tilanteiden kohdalla erityisesti ryhmän voima tuli esiin. Ryhmän sisäinen luottamus oli ihan uskomaton. Se loi oman turvallisen kuplansa, jonka sisällä asioita oli helppo pohtia ääneen.

Vaikka valmennus oli pitkä, toteutustapa oli todella hyvä. Kun lähiopetuspäivää kohti oli vain yksi teema, valmennuksessa ei ollut kiire. Jäi aikaa aiheiden käsittelylle ja keskustelulle.

Verkkainen tahti oli hyvä. Lähiopetuspäivien välit mahdollistivat uuden annin sulattelun. Kun lähipäivät olivat tiedossa etukäteen, ne oli helppo raivata itselleen ennakkoon kalenteriin.

Tunnelma oli päivien aikana aina rento ja kiva. Muihin osallistujiin tutustuin myös taukojen ja lounaiden aikana. Jos valmennus olisi järjestetty vain etäyhteyden kautta, en varmaankaan olisi osannut olla yhtä avoin, ja muut osallistujat olisivat jääneet todennäköisesti etäisemmiksi.

Valmennuksen paras anti oli ajatusmallien avartaminen. Olen alkanut kohdella itseäni ystävällisemmin. Ystävällehän sitä usein puhuu lempeästi kannustaen ja ymmärtäen, mutta omalla kohdalla se yleensä unohtuu.

Toinen konkreettinen hyöty oli omaan persoonallisuustyyppiin tutustuminen. Se on auttanut ymmärtämään paitsi itseäni myös muita.

Kolmantena olen alkanut kiinnittää huomiota uskomuksiin ja niiden voimaan. Ne hallitsevat ja määrittävät ihan liikaa elämäämme. Nykyään omien uskomusteni kohdalla jo huomaan, että ”jaahas, eihän tää nyt ihan mennytkään niin kuin etukäteen kuvittelin!”

Satu Hart
valokuvaaja, yrittäjä
By Satu Hart

Vaikutuin niin, että yksi kerta ei riittänyt

”Ystäväni kävi Toimiva arki® -valmennuksen ja suositteli sitä minulle. Mietin pitkään, että mihin ihmeeseen minua oli pyydetty mukaan, mutta jälkikäteen arvioiden oli onni, että päätin osallistua. Vaikutuin Toimiva arki -valmennuksesta lopulta niin, että osallistuin siihen ensimmäisen kerran vuonna 2019 – ja usko tai älä, kävin kaiken saman läpi heti seuraavana vuonna uudelleen.

Valmennuksessa ei ollut yhtään mitään turhaa, eikä edes vaikeaa, mutta haasteita oli kyllä sopivasti. Mieleeni jäivät konkreettisesti parin kanssa toteutettavat tehtävät. Stressinhallinta-osio tuli myös todelliseen tarpeeseen. On mainittava lisäksi erillinen työkirja, joka oli mieleinen. Työkirjan ansiosta aiheisiin ja tehtäviin oli mahdollisuus palata milloin vain.

Lähiopetuspäivät oli jaettu teemojen mukaan. Niiden sisältö oli antoisaa, mielenkiintoista, jopa haastavaakin. Tahti oli passeli. Vaikka valmennus oli ajallisesti pitkä, valmennuspäivät olivat tiedossa etukäteen ja ne oli helppo sovittaa työhön.

Parasta päivien antia oli ryhmän vuorovaikutus. Kurssilaisista hioutui tiivis porukka. Ryhmän kesken vallitseva luottamus oli huikea. Valmentaja-Sarin lempeä ja rempseä koutsaus ja osaaminen oli huippua.

Tärkeintä minulle on ollut oivaltaa, että minä itse vaikutan omaan työhöni, elämääni ja lähimmäisiini oman asenteeni kautta. Minä itse valitsen, ja teen siirtoja omien valintojeni mukaan. Älä siis valita vaan ala valita.

Valmennus tarjosi myös konkreettisia toimintamalleja erilaisiin tilanteisiin, jotka muokkaavat arjesta ehdottomasti toimivamman.  Lisäksi valmennuksen myötä aidosti ymmärsin, miten paljon tarvitsemme pysähtymistä ja rauhoittumista. Jokainen valmennuspäivä oli aina voimaannuttava päivä itselle.”

Niina Strand
moniyrittäjä
Kirpputori Helmi
Ekopuoti Ekohelmi
Kahvila Makea

Kaikki lähtee elämässä itsensä johtamisen taidoista

”Minulta on usein kysytty, miksi ihmeessä haluan tarjota koulutusta omalle henkilökunnalleni itsensä johtamisen taidoissa – siis heillekin, joiden osalta aihetta ei pidetä yleisesti ihan ilmeisenä. Pohdinta on minusta erikoinen, sillä koen, että kaikki, siis ihan kaikki, lähtee itsensä johtamisesta.

Asia pitää ensin oivaltaa. Sen jälkeen on löydettävä oma polku. Olen halunnut olla mukana tarjoamassa työntekijöilleni mahdollisuuden tämän polun löytämiseen.

Koen, että onpa kyse mistä tahansa valmentamisesta, tärkeä rooli on valmentajan persoonalla. Tutustuin Hämäläisen Sariin ensin muissa yhteyksissä. Sarin persoona on huikea. Tiesin, että hänen valmennukseensa voi luottaa.

Minusta jo valmennuksen nimi ”Toimiva arki” on loistava. Siihen kiteytyy kaikki. Itsensä johtamisessa on kyse nimenomaan yksilön koko arjen eli työn kodin ja vapaa-ajan toimivuudesta.

Uskon kolmen ilmapallon teoriaan. Teorian mukaan yksi meidän ilmapalloistamme on työmme. Toiseen ilmapalloon kuuluvat perhe, ystävät ja muut ihmissuhteet, ja kolmannessa ilmapallossa olemme me itse: oma hyvinvointimme ja harrastuksemme.

Meidän tulisi varata aikaa, olla siis läsnä, vuorotellen jokaisessa ilmapallossa silloin, kun sen aika on. Jos yritämme puhaltaa konkreettisesti kolmeen ilmapalloon samanaikaisesti ilmaa, siitä ei tule mitään.

Kun keskitymme arjessamme vain yhteen ilmapalloon kerrallaan, huomioimme toisemme ja itsemme – ja voimme kaikki paremmin. Miten tämän tiedon ja oivalluksen vieminen arkeen onkin vain niin hankalaa.

Kun voimme hyvin ja asiamme ovat kunnossa, se heijastuu kaikkeen – ja kaikkiin. Kun hallitsemme omaa elämäämme itse, emmekä anna ohjaksia muille, pystymme vaikuttamaan. Minusta tästä on kyse myös Toimiva arki® -valmennuksessa, ja siksi haluan tarjota henkilökunnalleni mahdollisuuden osallistua valmennukseen.

Kysyin hiljan eräältä työntekijältäni, mitä hänelle on jäänyt valmennuksesta mieleen: miten hänen arkensa on muuttunut. Hän vastasi, että hänellä on nyt enemmän työkaluja, mutta muuten arki ei ole muuttunut oikein vielä mitenkään. Minusta se ei haittaa.

Pitää muistaa armollisuus itseä kohtaan. Itsensä johtaminen on pitkä matka, prosessi. Muutokset eivät tapahdu koskaan hetkessä. Tärkeintä on, että matka on aloitettu.”

Juha Ahonen
toimitusjohtaja
Rajamäen Uimahalli Oy

Tämä kirjoitus on kolmas ja viimeinen osa Toimiva arki® -valmennuksen artikkelisarjasta. 

Ensimmäinen artikkeli löytyy tästä, se kertoo Toimiva arki® -valmennuksesta ja sarjan toisen artikkelin löydät tästä , siinä kerrotaan valmennuksen sisällöstä ja hyödyistä.

Toimiva arki® -valmennuksesta on tarjolla kaikille avoimia valmennuskokonaisuuksia ympäri Suomen. Niiden aloitusajat vaihtelevat. Löydät tarkat tiedot kootusti tästä
Etsi juuri sinulle sopiva ja ilmoittaudu mukaan.

Toimiva arki®-valmennus sopii erittäin hyvin myös työpaikalla järjestettäväksi henkilöstön täydennyskoulutukseksi. Työyhteisö hyötyy valmennuksesta monin tavoin. Valmennuskokonaisuus lisää työssä jaksamista, työviihtyvyyttä ja tuloksellisuutta. Se edesauttaa vuorovaikutuksen sujuvuutta, ja myös sairauspoissaolot vähenevät.

Työpaikalla Toimiva arki® -valmennus on mahdollista ostaa esimerkiksi yhden yksikön tai koko työyhteisön yhteiseksi koulutukseksi. Jokainen työpaikalla toteutettava valmennuskokonaisuus toteutetaan Toimiva arki® -konseptilla sopimuksen mukaan.

Sari Hämäläinen,
työyhteisökouluttaja, valmentaja, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija ja työnohjaaja.

Sydäntäni lähellä on ihmisten ja työpaikkojen toimiva arki. Työssäni valmentajana, ongelmien sovittelijana sekä henkilöstön ja johdon sparraajana oivallutan ja autan asiakkaitani löytämään ratkaisuja työelämän ja arjen haastaviin tilanteisiin. Tavoitteenani on ylläpitää hyvää, reilua ja tuloksellista työilmapiiriä sekä yksilön työssä jaksamista.

 

 

Toimiva arki® -valmennus: yhdeksän päivää vain sinulle itsellesi

Kirjoittanut Sari Hämäläinen, julkaistu . Aiheet: Itsensä johtaminen, Itsensä kehittäminen, Koulutus, Toimiva arki, Työhyvinvointi, Valmennus.

Kuvio on lopulta hyvin yksinkertainen: jos emme voi hyvin, emme ole hyvää seuraa missään emmekä oikeastaan kenellekään, vähiten itsellemme. Itsensä johtamisen taitoja tarvitaan niin töissä, kotona kuin vapaa-ajallakin.

Toimiva arki® – itsensä johtamisen valmennus on yhdeksän päivän mittainen koulutuskokonaisuus, joka lupaa tehdä arjestasi toimivamman. Lupaus on suuri. Jos kuitenkin etsit muutosta tai uusia käytänteitä arkesi muokkaamiseksi, Toimiva arki mahdollistaa sen sinulle.

Yhdeksän vaihtuvaa teemaa takaavat monipuolisen valmennuksen

Toimiva arki® -valmennuskokonaisuus koostuu yhdeksästä lähipäivästä, joista jokaisella on vaihtuva teema. Teemat ovat seuraavat:

  1. Startti toimivampaan arkeen: arjen sanoittaminen, arki juuri nyt, stressin hallinta.
  2. Vahvempi itsetuntemus: omien vahvuuksien tunnistaminen ja sanottaminen, enneagrammityypit, kanssaihmisten vahvuuksien tunnistaminen ja niiden ymmärtäminen oman arjen osalta.
  3. Arvokas ajankäyttö: arvot ja ajan käyttäminen, ajankäytön arvottaminen ja suunnitteleminen.
  4. Tietoinen tulevaisuus: voimanlähteet, kiitollisuuden tunnistaminen, positiivisen palautteen vastaanottaminen sekä tulevaisuuteen suuntaaminen tavoite-/unelmakartan avulla.
  5. Tuumasta toimeen: omat uskomukset ja oman pään sisäiset tarinat sekä niiden aiheuttamat rajoitukset, tavoitteiden asettaminen ja tavoitesuunnitelman laatiminen.
  6. Ongelmista ratkaisuihin: ongelmien ja konfliktien kohtaaminen omassa arjessa ja niihin reagoiminen, tuloksellisen kehittämisen kehä, omien uskomusten uudelleenmäärittely.
  7. Muiden ymmärtäminen: vuorovaikutus ja erilaiset vuorovaikutustyypit, ihmisten ymmärtäminen.
  8. Merkityksellinen arki: oman elämän jana ja kokemuksista oppiminen, oman arjen vuosikello, arjen motivaattorit ja niihin satsaaminen.
  9. Toimiva arki: onnellisuus, kahdeksan valmennuskerran kohokohdat ja kertaus, yhteinen päätöshetki ja kiitossanat.

Yhdeksän konkreettista hyötyä, jotka muuttavat arkesi

Toimiva arki® -valmennuksesta osallistuja saa:

  • konkreettisia työkaluja, joita testataan ja kokeillaan omassa arjessa jokaisen valmennuspäivän jälkeen ennen seuraavaa kokoontumiskertaa
  • Toimiva arki -valmennuskirjasen, johon kirjaat omia havaintoja ja muistiinpanoja sekä teet tehtäviä valmennuspäivien aikana
  • yhdeksän kokonaista päivää aikaa miettiä omaa elämääsi: sitä, mitä elämältäsi jatkossa haluat ja mihin haluat arjessasi keskittyä
  • itse tehdyn tavoite-/unelmakartan
  • luottamuksellisen yhteisön, jonka kanssa on turvallista jakaa omia, valmennuksen aikana heränneitä ajatuksia, haasteita ja oivalluksia
  • lukuisia rentoutukseen ja mielen rauhoittamiseen liittyviä vinkkejä ja menetelmiä
  • runsaasti uutta ajateltavaa ja pohdittavaa
  • inspiroivan ja kannustavan valmentajan
  • hyviä ystäviä
  • voimaantuneen ja energisen olotilan jo ensimmäisen kokoontumiskerran jälkeen.

Valmennuspäivien kulmakivi on ryhmän tuki ja henki sekä ammattitaitoinen valmentaja

Toimiva arki® -valmennuspäivät koostuvat alustuksista aiheeseen, tehtävien tekemisestä, joista valtaosa tehdään joko yksin tai pareittain, keskusteluista ja vuorovaikutuksesta sekä erilaisista rentoutusharjoituksista.

Olennaista Toimiva arki® -valmennuksessa ryhmän tuki. Ryhmän kokoonpano säilyy koko valmennuksen ajan samana. Se mahdollistaa luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin.

Valmennuspäiville tyypillistä on, että niiden aikana nauretaan, jaetaan arjessa koettuja haasteita, opitaan toinen toisiltamme ja itketään niin ilosta kuin surustakin. Ryhmässä luodaan usein myös valmennuksen jälkeiseen arkeen ulottuvia ystävyyssuhteita.

 

Tämä kirjoitus on toinen osa kolmiosaisen Toimiva arki® -valmennuksen artikkelisarjasta. 

Toimiva arki -valmennuksen taustoista pääset lukemaan TÄSTÄ

Valmennukseen osallistuvien tarinoita voit lukea TÄSTÄ
Lisää Toimiva arki -valmennuskokonaisuudesta ja seuraavista alkavista ryhmistä löydät kootusti TÄSTÄ

Toimiva arki®-valmennus sopii erittäin hyvin myös työpaikalla järjestettäväksi henkilöstön täydennyskoulutukseksi. Työyhteisö hyötyy valmennuksesta monin tavoin. Valmennuskokonaisuus lisää työssä jaksamista, työviihtyvyyttä ja tuloksellisuutta. Se edesauttaa vuorovaikutuksen sujuvuutta, ja myös sairauspoissaolot vähenevät.

Työpaikalla Toimiva arki® -valmennus on mahdollista ostaa esimerkiksi yhden yksikön tai koko työyhteisön yhteiseksi koulutukseksi. Jokainen työpaikalla toteutettava valmennuskokonaisuus toteutetaan Toimiva arki -konseptilla sopimuksen mukaan.

Sari Hämäläinen,
työyhteisökouluttaja, valmentaja, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija ja työnohjaaja.

Sydäntäni lähellä on ihmisten ja työpaikkojen toimiva arki. Työssäni valmentajana, ongelmien sovittelijana sekä henkilöstön ja johdon sparraajana oivallutan ja autan asiakkaitani löytämään ratkaisuja työelämän ja arjen haastaviin tilanteisiin. Tavoitteenani on ylläpitää hyvää, reilua ja tuloksellista työilmapiiriä sekä yksilön työssä jaksamista.

itsensä johtaminen, itsetuntemus, Toimiva arki, työelämä, työhyvinvointi, työssä jaksaminen, valmennus, vuorovaikutustaidot

Toimiva arki® -valmennus tarjoaa etsimäsi muutoksen arkeen

Kirjoittanut Sari Hämäläinen, julkaistu . Aiheet: Itsensä johtaminen, Itsensä kehittäminen, Koulutus, Toimiva arki, Työhyvinvointi, Valmennus.

Tuntuuko arkesi toistuvasti yhdeltä kaaokselta? Onko sinulla kädessäsi samaan aikaan ehkä monta narua, ja niin hullunkuriselta kuin se kuulostaa, saatat todennäköisesti jopa pitää siitä? Silti saatat samaan aikaan kärsiä narujen mukaan tuomasta stressistä ja kiireestä. Mietit, eikö ole olemassa mitään keinoja kesyttää hullunmyllyäsi.

Tai ehkä arkesi on näennäisesti ihan kunnossa. Toisaalta se on ehkä niin kunnossa, että et enää viihdy omassa olotilassasi. Kaipaat jotain, mutta et tiedä oikein mitä. Kenties uusia työtehtäviä, enemmän haasteita, työpaikan vaihdosta, elämänmuutosta? Jotain, joka saisi sinut aamulla heräämään aamuun energisenä.

Tai sitten olet yksinkertaisesti saattanut tulla elämässäsi sellaiseen vaiheeseen, että haluat aikaa itsellesi. Haluat oppia itsestäsi enemmän, tutustua itseesi, voimaantua, kerätä työkalupakkiisi uusia keinoja taivaltaa kohti tulevaa, kehittää itseäsi, toteuttaa itsetutkiskelua, nähdä uusia ihmisiä ja kurkistella ympäröivään maailmaan, joka ei ole ehkä enää ihan samanlainen kuin työelämään monta vuosikymmentä sitten astuessasi.

Toiveesi on kuultu. Yhdeksän kuukauden mittainen Toimiva arki® itsensä johtamisen -valmennus on juuri sinua varten.

Yhdeksän lähiopetuspäivää, joiden keskiössä olet vain sinä

Toimiva arki on yhdeksän kuukauden – ja ainakin yhdeksän päivän – mittainen valmennuskokonaisuus, jonka keskiössä olet sinä. Toimiva arki® -valmennuksen ajatuksena on nimensä mukaisesti valmentaa sinua kohti toimivampaa arkea.

Valmennuksessa sana arki on käsitetty laajasti. Valmennuksessa sillä tarkoitetaan niin henkilökohtaista elämääsi, työtäsi, perhettäsi ja vapaa-aikaasi, ihmissuhteitasi niin kotona, vapaalla kuin työpaikallasi. Kaikkea sitä, joka vaikuttaa omaan arkeesi.

Yhdeksän kokonaista valmennuspäivää keskimäärin kerran kuukaudessa toteutettuna tuntuu määrällisesti suurelta ja ehkä joissakin elämäntilanteissa jopa haastavaltakin sitoutua. Päivien määrä on kuitenkin tarkoin harkittu.

Yksi self help -kirja tai valmennuspäivä tuovat ehkä hetken avun ja helpotuksen, mutta uusien käytänteiden vieminen arkeen ei niiden myötä vielä onnistu. Toimiva arki® -valmennuskokonaisuus on siksi investointi itseesi.

Vuosien kokemuksen myötä hiottu konsepti

Toimiva arki® -valmennuskonseptia on toteutettu käytännössä useiden vuosien ajan. Se todellakin toimii.

Jokaisesta valmennuspäivää varten on suunniteltu oma teema. Kokoontumisten välinen aika puolestaan mahdollistaa sen, että osallistujilla on mahdollisuus syventää valmennuksessa kuultua ja opittua käytännössä.

Tällä tavoin toteutettuna valmennuksessa tarjoillut työkalut eivät jää pelkäksi sanahelinäksi, vaan ne siirtyvät pikkuhiljaa päivä ja valmennuskerta toisensa jälkeen omaan arkeen. Päivien antia myös kerrataan ja niistä keskustellaan – koko yhdeksän kuukauden ajan.

Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa kolmiosaisen Toimiva arki® -valmennuksen artikkelisarjasta. 

Toimiva arki sopii ihan kaikille

Toimiva arki® -valmennuskokonaisuus sopii ihan kaikille: vasta työuraansa aloittelevalle nuorelle aikuiselle, oman alansa rautaisille ammattilaisille, työuransa vaihtamista harkitseville, kotona lapsiaan hoitaville tai vaikka heille, joiden eläkepäiviin ei ole enää pitkä aika, mutta jotka etsivät uutta virtaa niin viimeisiin työvuosiin kuin tulevaan elämänvaiheeseenkin.

Toimiva arki® -valmennuksesta on tarjolla kaikille avoimia valmennuskokonaisuuksia ympäri Suomen. Niiden aloitusajat vaihtelevat. Löydät tarkat tiedot kootusti tästä
Etsi juuri sinulle sopiva ja ilmoittaudu mukaan.

Toimiva arki®-valmennus sopii erittäin hyvin myös työpaikalla järjestettäväksi henkilöstön täydennyskoulutukseksi. Työyhteisö hyötyy valmennuksesta monin tavoin. Valmennuskokonaisuus lisää työssä jaksamista, työviihtyvyyttä ja tuloksellisuutta. Se edesauttaa vuorovaikutuksen sujuvuutta, ja myös sairauspoissaolot vähenevät.

Työpaikalla Toimiva arki® -valmennus on mahdollista ostaa esimerkiksi yhden yksikön tai koko työyhteisön yhteiseksi koulutukseksi. Jokainen työpaikalla toteutettava valmennuskokonaisuus toteutetaan Toimiva arki -konseptilla sopimuksen mukaan.

Mitä konkreettista hyötyä ja etua Toimiva arki -valmennuskokonaisuus tuo osallistujan arkeen, lue lisää TÄSTÄ
ja valmennuksessa mukana olleiden kokemuksia pääset lukemaan TÄSTÄ

Sari Hämäläinen,
työyhteisökouluttaja, valmentaja, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija ja työnohjaaja.

Sydäntäni lähellä on ihmisten ja työpaikkojen toimiva arki. Työssäni valmentajana, ongelmien sovittelijana sekä henkilöstön ja johdon sparraajana oivallutan ja autan asiakkaitani löytämään ratkaisuja työelämän ja arjen haastaviin tilanteisiin. Tavoitteenani on ylläpitää hyvää, reilua ja tuloksellista työilmapiiriä sekä yksilön työssä jaksamista.

 

itsensä johtaminen, itsensä kehittäminen, itsetuntemus, Toimiva arki, työhyvinvointi, työnilo, valmennus, vuorovaikutustaidot

Lomalle viimeinkin, neljä vinkkiä lomalle valmistautumiseen

Kirjoittanut Sari Hämäläinen, julkaistu . Aiheet: Toimiva arki, Työhyvinvointi, Valmennus.

Listaa tekemäsi työt vähintään puolen vuoden ajalta – saat hyvän syyn lähteä kesälomalle

Ansaittu ja kauan kaivattu kesäloma lähestyy, mutta mieli askaroi töihin liittyvissä asioissa. Olenko tehnyt kaikki työtehtävät, jotka minun piti? Entä, jos olen unohtanut jotain?

Ainakin minun on oltava kaikkien tavoitettavissa ihan vain varmuuden vuoksi. Sillä eihän sitä nyt koskaan tiedä, mitä kaikkea yhden kesälomakuukauden aikana voi oikein tapahtua.

Kuulostaako tutulle?

Vaikka työt olisivat suunnitelmien mukaan tehty ja kalenteri raivattu kesäloman ajaksi tyhjäksi, hellittäminen ei helpota. Katse kohdistuu vaistomaisesti tulevaan. Mihin kaikkeen minun pitää varmuuden vuoksi varautua, kesälomallakin.

Koutsikin hermoilee – se on inhimillistä

Helpotus numero yksi: saat synninpäästön. Varautuminen ja huolissaan oleminen on inhimillistä. ”Tämä koutsikin täällä tunnustaa hermoilevansa ennen kesälomaa.”

Erityisen vaikeaa aivojen kytkeminen lomatunnelmiin on muun muassa yrittäjille ja asiantuntijatehtävissä toimiville. Siis kaikille heille, jotka eivät voi unohtaa omia töitään sulkemalla työpaikan (tai etätyöpisteen) oven. Heille, joiden työt kulkevat ajatuksissa ja päässä, halusipa sitä tai ei.

Mutta.

Hermoileminen ei tarkoita, että se olisi järkevää. Päinvastoin.

Niin kauan, kun huolehdimme siitä mitä syksy tuo tullessaan ja miten siihen pitäisi varautua, emme pääse lomamoodiin. Huolemme varastavat meiltä mahdollisuutemme rentoutumiseen.

Siksi olotilasta pitää päästä pois. Kesäloman tulee toimia sellaisena kuin mihin se on tarkoitettu: akkuja lataavaksi ja rentouttavaksi joutilaisuudeksi. Irtautumiseksi töistä.

Taaksepäin katsomisen taito – tee omat onnistumisen hetket näkyväksi

Helpotus numero kaksi: on olemassa keino, jolla esivalmistelet mielesi ja ajatuksesi lomavaihteelle. Se on taaksepäin katsominen.

”Paahdamme ihan liikaa katse tulevassa ilman, että muistamme pysähtyä arvioimaan mennyttä. Meidän jokaisen pitäisi aika ajoin miettiä, mitä on tullut tehtyä, mitä on saanut aikaan, ja meidän tulisi olla aidosti ja rehellisesti ylpeä omista saavutuksista. Erinomainen hetki arviointiin on ennen kesälomaa.”

Sanonta ”laiska töitään luettelee”, ei tällä kertaa kyllä pidä paikkaansa. Tehdyistä työn tuloksista iloitseminen ei Suomessa ole helppoa. Jo vanha kansanperinteemmekin kehottaa meitä piiloutumaan vakkaan ja laittamaan vielä kannenkin varmuuden vuoksi päälle.  Hyi sille, joka nyt omista saavutuksistaan ääneen intoilee.

Meillä kaikilla ei ole edes kollegoita tai muita hengenheimolaisia, joiden kanssa jakaa omat onnistumisen hetket.

Omat saavutukset jäävät työn jalkoihin, jos niiden äärelle ei pysähdy

Yksi vaihtoehto olisi perustaa säännöllisesti kokoontuva kehuklubi, jossa jokainen osallistuja saisi puhua ääneen omista onnistumisen kokemuksistaan. Mutta jos sellaista ei ole, lomavaihteelle laskeutumiseen riittää yksi hyvin yksinkertainen keino: omien onnistumisten näkyväksi tekeminen itselle.

”Sokeudumme omalle tekemisellemme. Saavuttamamme virstanpylväät eivät tunnu koskaan miltään, jos niitä ei pysähdy huomiomaan, olemaan niistä kiitollinen. On tärkeää, että katse on tulevassa, mutta samalla on katsottava myös taaksepäin ja pysähdyttävä katsomaan, mitä olemme saaneet aikaan.”

Kun onnistumisten ja saavutusten lista on näkyvä, itselle on helpompi perustella, miksi kesäloma on ansaittu ja puhelin kannattaa virittää lentotilaan.

Koska kun se syksykin on kuitenkin vasta syksyllä.

Valmistele itsesi kesälomalle näin – kiitollisuuslista

Valmistele itsesi kesälomalle näin – neljän kohdan vinkkilista:

  1. Raivaa itsellesi rauhallinen hetki ja varaa esille kynä ja paperia. Voit kirjata havaintosi myös tietokoneen tai puhelimesi muistiin.
  2. Määrittele mielessäsi etukäteen ajanjakso. Se voi olla ensimerkiksi viimeinen puoli vuotta tammikuusta kesäkuuhun tai aika edellisestä kesälomasta tulevan kesäloman alkuun.
  3. Mieti, mitä kaikkea olet määrittelemäsi ajanjakson aikana tehnyt. Missä olet onnistunut, mitä kaikkea olet saavuttanut? Mitä onnistuneita ratkaisuja olet tehnyt? Miten olet selvinnyt niin pitkälle kuin missä olet juuri nyt? Onko joku auttanut sinua? Kuka? Mistä kaikesta olet kiitollinen? Kirjaa havaintosi muistiin.
  4. Pysähdy merkintöjesi äärelle ja hiljenny. Hyväksy, että kaikki päätöksesi eivät ole ehkä olleet siinä hetkessä oikeita, mutta olet tehnyt ne parhaan ymmärtämyksesi mukaan. Ole ylpeä ratkaisuista ja teoista, jotka ovat vieneet sinua eteenpäin sekä iloitse kaikista aikaan saamistasi saavutuksistasi. Niitä on todennäköisesti paljon.

Itselläni on ollut merkityksellisiä työprojekteja, pari merkittävää työyhteisösovitteluprosessia, kaksi kerran kuukaudessa kokoontuvaa Toimiva arki ryhmää, yksilövalmennuksia, yrityskoulutuksia, yhteistyökuvioiden kehittämistä ja erityisen kiitollinen olen Mestaritoiminta Oy:n kanssa toteutetusta työhyvinvointiprojektista.
Siitä voit lukea TÄSTÄ

Kiitos, kun sain jakaa omia onnistumisiani sinulle rakas lukija.

Ansaittua kesälomaa meille kaikille!

Sari Hämäläinen,

työyhteisökouluttaja, valmentaja, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija ja työnohjaaja.

Sydäntäni lähellä on ihmisten ja työpaikkojen toimiva arki. Työssäni valmentajana, ongelmien sovittelijana sekä henkilöstön ja johdon sparraajana oivallutan ja autan asiakkaitani löytämään ratkaisuja työelämän ja arjen haastaviin tilanteisiin. Tavoitteenani on ylläpitää hyvää, reilua ja tuloksellista työilmapiiriä sekä yksilön työssä jaksamista.

business coaching, itsensä johtaminen, kesäloma, Toimiva arki, työhyvinvointi

Vinkkejä loman jälkeiseen arkeen

Kirjoittanut Sari Hämäläinen, julkaistu . Aiheet: Työhyvinvointi.

Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Sirkku Kivistön mukaan lomalta paluuta seuraa yleensä kolme vaihetta: loman loppumisen haikeus, sopeutuminen arkeen ja oikean työrytmin saavuttaminen.
Joten anna itsellesi aikaa tottua päivittäisiin rutiineihin ja löytää taas arjen unirytmi.

On kuitenkin asioita, joita voit tehdä helpottaaksesi työarkeen palaamista, tässä niistä muutama:

VUOROKAUSIRYTMI KOHDILLEEN
Työhön paluu helpottuu suunnattomasti, kun pyrit normalisoimaan vuorokausirytmisi viimeisen lomaviikon aikana.
Toimi samoin, kuin lasten kohdalla kouluun menon lähestyessä, eli aikaisemmin sänkyyn illalla ja hieman varhaisempi nousu ylös aamulla. Sama pätee meille aikuisillekin. Vuorotyötä tekevät tietysti sovittavat unirytminsä oman työnkuvansa mukaan.
Hyvä uni ja sen aikana tapahtuva palautuminen on meidän tärkeimpiä arjen voimavaroja.

TÖIHIN KESKELLÄ VIIKKOA
Jos sinulla on mahdollista vaikuttaa työhön paluuseen, aloita työt keskellä viikkoa, palaat arkeen pehmeämmin.

VALMISTAUDU, VALMISTELE JA ENNAKOI
Tee töihin lähtö aamusta mieluinen. Laita edeltävänä iltana työvaatteet ja työlaukku valmiiksi ja jos perheessä pieniä lapsia, laita heidänkin vaatteet ja päiväkotivarusteet sekä koulureput avaimineen lähtökuntoon. Valmistele aamiainen jääkaappiin odottamaan, herää ajoissa ja anna itsellesi aikaa aamulla. Lähde liikkeelle niin, että sinulla on kiireetön matka työpaikalle.

PRIORISOI, SUUNNITTELE JA OTA TO-DO LISTAT KÄYTTÖÖN
Ennen lomalle lähtöä olisi hyvä listata asioita, joita sinun tulee loman jälkeen tehdä tai mitkä työt on hoidettava ensin. Jos lista on jäänyt tekemättä, ei haittaa, voit tehdä se ensimmäisenä työpäivänä.
Kirjaa mitä kaikkea on tulossa ja mitä pitää tehdä ja missä aikataulussa. Lista auttaa priorisoimaan ja aina, kun mieli lähtee harhailemaan, voit palata oman listasi ääreen.
Keskity ottamaan työtilanne haltuun ja suunnittele edessä oleva viikko tai pidempikin jakso. Tämän kautta löydät myös selkeyttä ja innostusta tuleviin työtehtäviin.

SÄHKÖPOSTI HALTUUN
Osa lomailijoista katsoo sähköpostiaan lomakin aikana, se on ihan ok, jos tiedät, että se ei sinua tai läheisiäsi rasita ja loman tärkein merkitys täyttyy – saat rentoutua ja tyhjentää mieltä työasioista.
Ensimmäisen työpäivän to-do listalla voi hyvin olla myös sähköpostin puhdistaminen. Joillakin odottamassa voi olla jopa satoja sähköposteja. Kun lähdet lukemaan viestejä, mieti voitko hoitaa sen alle kahdessa minuutissa. Jos voit, hoida se heti.
Jos et niin:
– Aikatauluta asianhoito kalenteriisi.
– Delegoi, jos asia ei koske sinua.
– Tuhoa turhat viesti armottomasti.

KESKITY OLEELLISEEN
Hoida yksi asia kerrallaan. Täytä työkalenteri viisaasti, jätä aikaa myös niille ns. yllätyksellisille hetkille ja töille, niitä meillä kaikilla on päivittäin. Keskittymistä helpottaa päivän mittaan toteutettavat, sinulle sopivat lyhyet mielen rauhoittamiset. Yksinkertainen tapa on istua paikoillaan yhden minuutin ajan. Sulje silmä ja laske kuuteenkymmeneen. Tämän jälkeen jatka töitä – huomaat, että keskittymiskykysi on parempi.
Haluan tarjota sinulle myös lyhyen pysähdyshetken arkeen.
Tarvitset vain reilu 4 minuuttia, hiljaisen tilan tai kuulokkeet korville ja paikan missä istua.  Tämän sopii kuunneltavaksi myös tiimin kesken ennen yhteistä palaveria. Avaa pysähdys tästä. Tämän voit kuunnella aamulla, työmatkalla, keskellä työpäivää tai illalla kun haluat rauhoittua.

KIINNITÄ HUOMIO OMAAN PUHEESEEN JA SANAVARASTOON
On ihan luonnollista ja ok harmitella loman loppumista, lievä ärsytys ei ole ollenkaan huolestuttavaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että pidempiaikainen aiheesta valittaminen ei auta sinua, eikä myöskään kuulijakuntaasi. Kahvipöytä puheissa onkin hyvä kiinnittää huomiota omaan sanavarastoon. Sinustakin on varmasti mielekkäämpää kuunnella mukavia lomamuistoja, kuin päivittelyjä työhön paluun vaikeudesta.

TYÖYHTEISÖN MERKITYS
Työkaverina tai esimiehenä voit auttaa lomaltapalaajaa toivottamalla hänet tervetulleeksi töihin. Yhteiset pullakahvit tai muut pienet juhlistamisrituaalit ovat tärkeitä asioita, jotka auttavat työntekijää tuntemaan itsensä tervetulleeksi takaisin töihin.
Työterveyspsykologi Sirkku Kivistön mukaan useimmat töihin palaajat mainitsevatkin kaksi asiaa, jotka vetävät takaisin työpaikalle: työkaverit ja pääsyn takaisin arkirytmiin.

HYÖDYNTÄKÄÄ LOMA-AJAN AJATUKSET TYÖSSÄ
Hyvin vietetyn loman aikana on mieli ja keho tuulettuneet. Ehkäpä lomalla on syntynyt uusia ideoita työstä! Joten ensimmäisessä loman jälkeisessä työpaikkapalaverissa kannattaa kysellä lomakuulumisia ja millaisia ajatuksia työstä on ollut loman aikana.
Mukavat kesämuistot voidaan myös tallentaa vaikka taukohuoneen seinälle tai muuhun sovittuun paikkaan. Toteutus on helppo; jokainen työntekijä voi tuoda yhden kivan kesäkuvan yhteiselle paikalle. Näiden kuvien ääreen on hauska pysähtyä syksyn ja talven aikana muistelemaan menneen kesän mukavia hetkiä.

ELÄMÄ LOMIEN VÄLILLÄ
Muista virkistyä myös omassa arjessa. Voisitko tuoda jonkun kivan lomajutun arkeen tai viikonloppuihin? Kesää on kuitenkin vielä jäljellä. Piknik tai mölkky peli perheen ja ystävien kesken työpäivän jälkeen on hyvinkin toteutettavissa.

Loman tarkoitus on rentouttaa ja tuon rennon olon tulisi kantaa aina seuraavaan lomaan saakka.
Jos työrytmi ei muutaman viikon jälkeen ole löytynyt ja tuntuu, että et pääse mukaan työnimuun, kannattaa asiasta puhua esimiehen tai työpaikkalääkärin kanssa.

itsensä johtaminen, itsetuntemus, Toimiva arki, työhyvinvointi, työnilo

tunnista vahvuutesi -video

Tunnista vahvuutesi ja valjasta ne käyttöön

Kirjoittanut Sari Hämäläinen, julkaistu . Aiheet: Itsensä kehittäminen, Toimiva arki, Valmennus.

(katso tunnista vahvuutesi -minivalmennuksen video tästä)

Itsetuntemusta lisäämällä näkee omat kehitysaskeleensa kirkkaammin. Hyvä itsetuntemus auttaa ymmärtämään ja hyväksymään omaa tilannettaan paremmin ja se helpottaa myös pohtiessa, mitkä ne omat kasvunpaikat oikein ovatkaan. Tunnista vahvuutesi oman itsetuntemuksesi lisäämiseksi.

Kaikenlaisiin muutosprosesseihin ihminen usein lähtee siksi, että jokin, usein arkinenkin asia, ei vain toimi. Vieläpä niin, että se toimimaton asia on alkanut tuntua lähes sietämättömältä ja samaan tapaan jatkaminen ei yksinkertaisesti vain enää onnistu.

Nämä toimimattomat asiat sysäävät sinut etsimään muutosta parempaan. Se johtaa usein siihen, että keskityt asioihin, joita et vielä osaa tai asioihin, jotka eivät ole hyvin tai asioihin, joissa koet olevasi heikoilla. Lähestyt asiaa ongelmista käsin niin sanotusti negatiivisen kautta.

Kuitenkin meissä kaikissa on paljon taitoja, joita elämänkokemukset ovat meille opettaneet. Näitä voisimme kutsua vaikka selviytymiskeinoiksi. Sinulle tyypilliset luonteenpiirteesi tuovat myös erilaisia taitoja arjessa selviämiseen.

Tunnista vahvuutesi siirtämällä huomio negatiivisesta positiiviseen

Jos vajavaisuuksiin keskittymisen sijaan tarkasteltaisiinkin hetki sitä, missä olet hyvä ja missä olet vahvoilla, saattaisit huomata aika nopeastikin, että käytössäsi on jo valtava arsenaali luontaisia vahvuuksia, joista voit ammentaa voimavaroja silloin, kuin kaikki ei sujukaan ihan suunnitelmien mukaan.

Käytän valmennuksissani työkalua, jossa tarkastelemme valmennettavan vahvuuksia. Olen luonut tästä työkalusta Tunnista vahvuutesi -minivalmennuksen, joka auttaa sinua tunnistamaan omat vahvuutesi ja löytämään myös uusia vahvuuksia, joita et tiennyt itselläsi olevankaan.

Kun tulet tietoiseksi omista vahvuuksistasi, voit sitten tarkastella niitä lähemmin. Lukuisten vahvuuksiesi joukosta löytyy varmasti vahvuuksia, joita käytät lähes päivittäin. Opit myös tunnistamaan vahvuuksia, joita voi ottaa käyttöön erilaisissa vaativammissa tilanteissa, esimerkiksi ristiriitatilanteissa.

Muista, että omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen omassa elämässäsi on askel parempaan itseesi!

Lataa tunnista vahvuutesi minivalmennus tästä.

Käytyäsi minivalmennuksen läpi, kuulisin mielelläni, miltä se tuntui ja minkälaisia ajatuksia se sinussa herätti. Saitko ahaa-elämyksiä? Löysitkö vahvuuksia, jotka yllättivät sinut? Tehdessäni tätä harjoitusta valmennettavieni kanssa, hyvin usein omat jo tiedossa olevat vahvuudet ovat vain pieni osa vahvuuksia ja minivalmennus auttaa tunnistamaan vahvuutesi paljon monipuolisemmin. Kuulisin myös mielelläni, jos sait heti ideoita, kuinka viedä vahvuuksiasi käytäntöön.

Tule Facebook-sivulleni ja jätä minulle vaikka yksityisviesti, vastaan siellä mielelläni myös kysymyksiisi.

coaching, itsensä johtaminen, itsensä kehittäminen, minivalmennus, valmennus, vuorovaikutus

Itsestä huolehtiminen on rakkauden teko muille

Kirjoittanut Sari Hämäläinen, julkaistu . Aiheet: Itsensä kehittäminen, Toimiva arki, Työhyvinvointi, Valmennus.

Tiedät aivan varmasti itsekin, että itsestä huolehtiminen ei ole itsekästä. Tosiasiassa paljon itsekkäämpää on laittaa toiset tuntemaan nahoissaan sinun kiireesi, stressisi ja väsymyksesi.

Emme tietenkään ole ikäviä ihmisiä muille tarkoituksella. Usein vain käy niin, että arki vie mukanaan ja joskus alkaa rapatessa roiskua. Tulee tuiskahdettua turhasta ja kitistyä asioista, jotka itseasiassa johtuvat usein vain kahdesta asiasta: Et ole koskaan tullut miettineeksi, miten eri elämäntilanteet, kuten kiire, sinuun vaikuttavat ja tilanteet tulevat eteesi suunnittelematta ja yllättäen.

Miltä arki tuntuisi jos se sujuisi?

Mitä tapahtuisi, jos asioiden mennessä mönkään sinulla olisikin työkalupakissa keinoja tilanteen ratkaisemiseksi jo ennen kuin olet ehtinyt kiukutella asioista työtovereillesi tai rakkaimmillesi?

Selvää on, että mikään ei muutu jos mitään ei muuta. Mutta tavoitteena ei silti ole tehdä muutoksia hampaita kiristellen. Tavoitteena ei myös ole muuttaa kaikkea – varsinkaan yhdellä kertaa, vaan miettiä, mitkä ne isoimmat kivet on kengissä. Niistä on hyvä aloittaa.

Toimiva Arki® -valmennus on syntynyt kahden asian vetämänä. Alussa oman kokemuksen kautta. Tänä päivänä elän itsekin siten, kuin opetan, mutta aina ei ole ollut niin. Tänään on helppo todeta, että olen onnellinen. Kaikki päivät eivät tietenkään ole auringonpaistetta, mutta ajan myötä olen oppinut ottamaan työkalupakista oikeat työkalut kuhunkin tilanteeseen. Opettamani keinot ovat vahvasti läsnä omassa arjessanikin.

Toinen ja vielä tärkeämpi syy, miksi lähdin kehittämään Toimiva Arki® -valmennusta on vuosikymmenen koulutus- ja valmennustyö työyhteisöissä. Olen saanut läheltä katsoa moniin työyhteisöihin, joissa arjen sujuvuuteen vaikuttaa kaikista eniten ihmisten hyvinvointi ja kyvyt kommunikoida nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Paras lääke sen tuomiin haasteisiin on auttaa ihmisiä lisäämään itsetuntemustaan ja antaa heille käytännöllisiä keinoja niin kotona kuin työpaikalla käytettäväksi.

Siksi Toimiva Arki® -valmennus on olemassa.

Valmennukseen osallistuneiden hyvät kokemukset ja positiiviset elämänmuutokset ovat pysyviä siksi, että he ovat vieneet valmennuksen opit arjen tilanteisiin. Valmennusta voikin ajatella kolmevaiheisena.

  1. Ensin opit ymmärtämään itseäsi paremmin.
  2. Sitten täytämme työkalupakkisi menetelmillä, jotta sinulla on arsenaalia, mistä ammentaa ratkaisuja eri elämäntilanteisiisi
  3. Kolmannessa vaiheessa viet asioita käytäntöön ja alat havainnoida myönteisiä muutoksia elämässäsi.

Mitä sanoisit, jos sinusta tulisi parempaa seuraa, ei pelkästään muille, mutta myös itsellesi?

Viimeisimmät Toimiva Arki® -valmennukset ovat jo käynnistyneet, mutta seuraava ryhmä aloittaa Järvenpäässä syksyllä. Oletko sinä mukana?
Täältä löydät myös Helsingin ja Lohjan Toimiva Arki® -valmennukset

Terveisin,
Sari

P.S.  Käy katsomassa Facebook-sivuilleni – siellä pääset seuraamaan videoiden kautta mitä tämä valmentaja arjessa tekee.

elämäntaidonvalmennus, itsetuntemus, muutos, Toimiva arki, työhyvinvointi, työnilo, työyhteisövalmennus, valmennus, vuorovaikutustaidot

  • 1
  • 2
Palvelut työyhteisöille ja yksilöille

Palvelut

Ota yhteyttä

MASARI OY

Sari Hämäläinen

040 5342 999

sari.hamalainen (at) masari.fi

Jepuankatu 10, 04430 Järvenpää

Seuraa