RATKAISUKESKEINEN TYÖYHTEISÖSOVITTELU

Olen koulutettu ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija. Kiinnostukseni sovittelua kohtaan heräsi, kun huomasin, että itselläni ei ollut riittäviä menetelmiä tai työkaluja joidenkin työyhteisöjen ristiriitojen ratkaisemiseen. Halusin auttaa mutta en tiennyt miten ja näin ajauduin opiskelemaan aihetta. Nyt tiedän, että sovittelu antaa mahdollisuuden parempaan.

Ratkaisemattomat ongelmat työyhteisöissä johtavat monesti stressiin, työn tekemättä jättämiseen, kiusaamiseen, syrjintään, jatkuviin poissaoloihin, pidempiin sairauspoissaoloihin ja ennenaikaisiin eläkkeelle jäämisiin. Ristiriitojen ja ongelmien taustalla voi olla huono käyttäytyminen, epäasiallinen johtaminen, häirintä, puhumattomuus, huutaminen, tulehtuneet suhteet kahden tai useamman henkilön välillä ja yhteistyötä haittaavat tekijät.

Näihin haasteellisiin tilanteisiin voidaan tarttua ja antaa sovinnolle mahdollisuus.

Työyhteisösovittelu on loistava menetelmä ja työkalu työyhteisöjen ristiriitojen ratkaisemiseen. Sovittelun tavoitteena on palauttaa työrauha, parantaa työilmapiiriä ja työssä viihtyvyyttä. Työyhteisösovittelu on myös oppimisprosessi kaikille osapuolille, siinä opitaan parempaa vuorovaikutusta, uusia näkökulmia ja tapoja toimia. Sovittelussa ei haeta voittajia tai häviäjiä, syyllisiä tai syyttömiä vaan ilmapiiriä, joka mahdollistaa hyvän pohjan työntekemiseen ja yhteistyöhön työpaikalla.

Sovittelussa noudatetaan selkeää prosessia:

1. Työnantaja, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu ristiriitatilanteen osapuoli tekee aloitteen.
2. Organisaatio tekee päätöksen sovittelijan käytöstä.
3. Sovittelija kertoo työyhteisölle tai osapuolille sovittelun menetelmistä yhteisessä tilaisuudessa.
4. Sovittelija tapaa kaikki konfliktin osapuolet yksilötapaamisissa jotka ovat täysin luottamuksellisia.
5. Yhteistapaaminen jossa on mukana kaikki osapuolet tuovat oman näkemyksensä esille ja sovittelijan ohjaamana edetään kohti ratkaisua.
6. Yhteistapaamisessa ratkaisut kirjataan ja sopimus allekirjoitetaan osapuolten kesken.
7. Seurantatapaaminen järjestetään n. 2-3 kk sopimuksen synnystä ja siellä katsotaan sopimuksen toteutumista.

Sovittelijan rooli prosessissa on ohjata osapuolia kuuntelemaan toisiaan ja saada heidät itse ratkaisemaan konflikti, jonka osapuolia ja asiantuntijoita ovat.

Suomen sovittelufoorumi ry määrittelee työyhteisösovittelun seuraavasti (2007):

”Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelija ei ratkaise osapuolten ongelmaa vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina). Sovittelija ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun. Hän ei ole passiivinen vetäytyjä vaan aktiivinen kuuntelija. Sovittelija sallii myös tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Sovittelija ei tuomitse, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että sopimus on osapuolille kohtuullinen. Sovittelu on tulevaisuuteen suuntautuvaa sosiaalista toimintaa, jolla aktiivisesti etsitään pysyviä myönteisiä ratkaisuja. Sovittelu on oppimisprosessi.” – Suomen sovittelufoorumi 2007