Tekijä: Sari Hämäläinen

Työyhteisön konfliktit tarjoavat mahdollisuuden oppimiseen

Työpaikan kiristyneen tunnelman aistii jo ulkopuolinen. Yksi työntekijöistä marssittaa työyhteisöä oman pillinsä mukaan. Kun hänellä on huolia ja voi huonosti, myös kollegat voivat huonosti. Työntekijät kyräilevät toisiaan ja tekevät työnsä painostavan hiljaisuuden vallitessa.

Esimies on väsynyt tulehtuneeseen ilmapiiriin. Keskusteluyhteys työntekijöiden ja esimiehen välillä on katkennut kokonaan.

Esimies kokee kuluttaneensa voimavaransa loppuun tilanteen ratkaisemiseksi. On vain hetken kysymys, milloin työpaikalla räjähtää, ja työtekijöitä alkaa ravistella sairauslomien aalto.

Kukapa meistä ei tunnistaisi ristiriitaa omalta työpaikaltaan. Edellä mainittu esimerkki on yksi sellainen. Konfliktit ovat normaaleja. Yksikään työyhteisö ei ole täysin suojassa ongelmilta.

Konfliktit lähtevät liikkeelle selän takana puhumisesta, epäasiallisesta puhetyylistä, johtamis- ja toimintavallan väärin käyttämisestä, toisen epäasiallisesta arvostelusta, ei tervehditä, käännetään selkä toiselle, ei osata ottaa asioita asiallisesti puheeksi, ei kuunnella eikä oteta katsekontaktia. Kaikki ovat pieniä asioita, mutta jos niihin ei puututa, lopputulos on selvä.

Tärkeää siis on, miten ongelmatilanteet käsitellään työpaikalla. Jokainen ratkaistu ristiriita ja pattitilanne lisää työntekijöiden ja koko työyhteisön hyvinvointia, työssäjaksamista – ja tulosta.

Työyhteisösovittelu tarjoaa sovulle turvallisen maaperän.

Työntekijän turha sairauspäivä on työnantajalle kallis

Suomalaiset työntekijät ovat tutkimusten mukaan poissa töistä sairausloman vuoksi keskimäärin 5-7 työpäivää vuodessa. Työnantajalle työntekijän sairastaminen ei ole kuitenkaan ihan ilmaista.

On laskettu, että yhden sairauspäivän hinta on noin 350 euroa. 10 hengen työpaikalla summa tekee 24 500 euroa vuodessa. Jos työnantaja pystyy minimoimaan omalla toiminnallaan sairauspoissaolot, keinoja kannattaa käyttää.

Työantajalla on työyhteisöjen hyvinvointia ohjaavan työturvallisuuslain mukaan velvollisuus puuttua työpaikan ongelmatilanteisiin. Myös työntekijää velvoitetaan asialliseen käyttäytymiseen työpaikalla. Aina työnantajan tai työyhteisön omat resurssit eivät kuitenkaan riitä. Silloin apuna kannattaa käyttää työyhteisösovittelua.

Työyhteisösovittelu mukaan arkiseen työkalupakkiin

Työyhteisösovittelun yllä leijuu yhä turhan mystinen leima. Sovittelua käytetään usein äärimmäisenä apukeinona tai sen olemassa olosta ei edes tiedetä. Ulkopuolinen sovittelija kutsutaan työpaikalle hätiin yleensä vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty, ja ongelma on paisunut kriisiksi asti.

Työyhteisön konflikti tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen ja parhaimmillaan puolueeton sovittelija mahdollistaa sen, että ihmiset kykenevät puhumaan toisilleen.

Jos minulla olisi voima ja mahti, ujuttaisin sovittelun työkaluksi jokaisen työyhteisön arkiseen työkalupakkiin. Mitä nopeammin työpaikoilla tartutaan ongelmiin ja etsitään niihin yhdessä ratkaisukeinoja, sitä joutuimmin työpaikalla päästään takaisin tuottavampaan ja hyvinvoivaan työarkeen.

RIIDOISTA RATKAISUIHIN -koulutuspäivä työyhteisöille

Palvelutarjonnastani löytyy ”Riidoista ratkaisuihin” -koulutuspäivä. Tämä kokopäivän koulutus tarjoaa osallistujille yksinkertaisia keinoja työyhteisön konfliktien ja ristiriitatilanteiden ratkaisuun.
Koulutus on suunnattu esihenkilöille, HR -päälliköille, työnantajille ja työntekijöille. Teen myös yritys- tai organisaatiokohtaisia koulutuspäiviä koko henkilöstölle.
Päivän aikana paneudutaan hankalien tilanteiden kohtaamiseen, puheeksi ottamiseen, vuorovaikutukseen konfliktin aikana sekä saadaan muutamia yksinkertaisia keinoja arjen ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen. Koulutuspäivä on osallistava ja menetelmiä harjoitellaan yhdessä, jotta ne on helpompi viedä käytäntöön, kun tarve vaatii.
Koulutus on tilattavissa suoraan minulta ja keväällä 2022 tulen järjestämään myös avoimen koulutuspäivän aiheen tiimoilta.

Työyhteisösovittelussa kuullaan kaikkia osapuolia

Työyhteisösovittelu on prosessi, jolla on selkeä alku ja loppu. Yleensä sovittelu vie aikaa työyhteisön koosta ja työpaikan aikatauluista riippuen muutamasta viikosta pariin kuukauteen.  Sovitteluprossin tavoitteena on aina tuoda työrauha työpaikalle sekä luoda parempaa työilmapiiriä.

Työyhteisösovittelussa työpaikalle kutsutaan työyhteisön ulkopuolinen sovittelun ammattilainen. Joissain työpaikoissa on myös sisäisesti koulutettuja työyhteisösovittelijoita. Sovittelija on eräänlainen pattitilanteiden kapellimestari, jonka tehtävänä on pitää sovitteluprosessin langat käsissä ja huolehtia siitä, että kaikki tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi ja kuulluksi.

Tärkeää on oivaltaa, että sovittelussa ei etsitä riidan tai konfliktin aiheuttaneita syyllisiä, eikä sovittelun aikana langeteta kenellekään tuomioita.

Olennaista myös on ymmärtää, että sovittelija ei tule työpaikalle kertomaan, miten asiat tulee hoitaa. Työyhteisö itse ratkaisee käsiteltävän ongelman, ja etsii siihen keinot.

Tavoitteena on, että lopputulos on sellainen, johon jokainen työyhteisön jäsen voi sitoutua.

Jokainen työntekijä on aina ammattilainen omassa työssään. Työn tekemiseen liittyy kuitenkin vastuu. Vähintä, mitä työantaja voi omalta työntekijältä olettaa, on yhteisten pelisääntöjen noudattamista.

Työyhteisösovittelu pähkinänkuoressa

  1. Sovittelun käynnistämiseen liittyvä infotilaisuus (noin 1 tunti)

Työpaikalla toteutetaan noin tunnin mittainen infotilaisuus, jossa sovittelija esittäytyy ja kertoo tulevasta sovitteluprosessista, sen etenemisestä ja aikataulusta.

  1. Yksilötapaamiset (noin 1 tunti/henkilö)

Sovittelija tapaa jokaisen sovitteluun osallistujan kanssa yksitellen ja keskustelee heidän kanssaan noin tunnin ajan luottamuksellisesti.

  1. Yhteistapaaminen (noin 4 tuntia – 1 päivä)

Sovittelija ja sovitteluun osallistuneet tapaavat yhdessä. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on mahdollisuus puhua ja ottaa kantaa. Yhteistapaamisen tavoitteena on kirjallinen sopimus, jonka kaikki osalliset allekirjoittavat. Mikäli sopimusta ja sovintoa ei synny, on työnantajalla velvollisuus ja mahdollisuus ryhtyä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin.

  1. Seuranta (1,5 – 3 tuntia)

Sovittelija ja osapuolet tapaavat yhteisesti sovittuna aikana. Tapaamisessa tsekataan, missä mennään, miten sovinnossa on onnistuttu, ja mikäli sovinto kaipaa vielä viilausta, käsitellään asiaa yhdessä.

Suomen sovittelufoorumi ry määrittelee sovittelun näin:

”Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelija ei ratkaise osapuolten ongelmaa vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina). Sovittelija ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun. Hän ei ole passiivinen vetäytyjä vaan aktiivinen kuuntelija. Sovittelija sallii myös tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Sovittelija ei tuomitse, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että sopimus on osapuolille kohtuullinen. Sovittelu on tulevaisuuteen suuntautuvaa sosiaalista toimintaa, jolla aktiivisesti etsitään pysyviä myönteisiä ratkaisuja. Sovittelu on oppimisprosessi.” Suomen sovittelufoorumi

Myös työsuojelulaki ottaa kantaa ristiriitoihin ja konflikteihin työpaikalla. Laki ohjaa paitsi työnantajan myös työntekijän oikeuksia ja vastauuta työpaikalla seuraavasti:

  • Työnantajan tulee pyrkiä poistamaan häirinnän mahdollisuus erilaisilla järjestelyillä sekä antaa työntekijöille opetusta ja ohjausta (ttl 28§)
  • Työturvallisuuslaissa painotetaan, että ongelmia ei voida ehkäistä pelkästään työnantajan yksipuolisesti toteutettavissa olevin keinoin, vaan se on koko työyhteisön asia (ttl 18§ 3 mom)
  • Työturvallisuuslain 18§ 2 mom: työntekijän velvoitteena on huolehtia käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin myös muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä
  • Työturvallisuuslain 18§ 3 mom velvoittaa työntekijän välttämään pykälässä tarkemmin määriteltyä häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Säännös sisältää, että työntekijän on myös osallistuttava niihin työnantajan käyttöön ottamiin toimenpiteisiin, joilla kyseinen epäasiallinen kohtelu on tarkoitus saada loppumaan.

Jos teidän työyhteisössä on pitkittynyt pattitilanne – Olkaa yhteydessä – Rakennetaan sopua yhteistyössä.

Sari Hämäläinen,
työyhteisökouluttaja, valmentaja, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija ja työnohjaaja.

Sydäntäni lähellä on ihmisten ja työpaikkojen toimiva arki. Työssäni valmentajana, ongelmien sovittelijana sekä henkilöstön ja johdon sparraajana oivallutan ja autan asiakkaitani löytämään ratkaisuja työelämän ja arjen haastaviin tilanteisiin. Tavoitteenani on ylläpitää hyvää, reilua ja tuloksellista työilmapiiriä sekä yksilön työssä jaksamista.

huono työilmapiiri, työelämä, työssä jaksaminen, Työyhteisösovittelu

Vinkkejä loman jälkeiseen arkeen

Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Sirkku Kivistön mukaan lomalta paluuta seuraa yleensä kolme vaihetta: loman loppumisen haikeus, sopeutuminen arkeen ja oikean työrytmin saavuttaminen.
Joten anna itsellesi aikaa tottua päivittäisiin rutiineihin ja löytää taas arjen unirytmi.

On kuitenkin asioita, joita voit tehdä helpottaaksesi työarkeen palaamista, tässä niistä muutama:

VUOROKAUSIRYTMI KOHDILLEEN
Työhön paluu helpottuu suunnattomasti, kun pyrit normalisoimaan vuorokausirytmisi viimeisen lomaviikon aikana.
Toimi samoin, kuin lasten kohdalla kouluun menon lähestyessä, eli aikaisemmin sänkyyn illalla ja hieman varhaisempi nousu ylös aamulla. Sama pätee meille aikuisillekin. Vuorotyötä tekevät tietysti sovittavat unirytminsä oman työnkuvansa mukaan.
Hyvä uni ja sen aikana tapahtuva palautuminen on meidän tärkeimpiä arjen voimavaroja.

TÖIHIN KESKELLÄ VIIKKOA
Jos sinulla on mahdollista vaikuttaa työhön paluuseen, aloita työt keskellä viikkoa, palaat arkeen pehmeämmin.

VALMISTAUDU, VALMISTELE JA ENNAKOI
Tee töihin lähtö aamusta mieluinen. Laita edeltävänä iltana työvaatteet ja työlaukku valmiiksi ja jos perheessä pieniä lapsia, laita heidänkin vaatteet ja päiväkotivarusteet sekä koulureput avaimineen lähtökuntoon. Valmistele aamiainen jääkaappiin odottamaan, herää ajoissa ja anna itsellesi aikaa aamulla. Lähde liikkeelle niin, että sinulla on kiireetön matka työpaikalle.

PRIORISOI, SUUNNITTELE JA OTA TO-DO LISTAT KÄYTTÖÖN
Ennen lomalle lähtöä olisi hyvä listata asioita, joita sinun tulee loman jälkeen tehdä tai mitkä työt on hoidettava ensin. Jos lista on jäänyt tekemättä, ei haittaa, voit tehdä se ensimmäisenä työpäivänä.
Kirjaa mitä kaikkea on tulossa ja mitä pitää tehdä ja missä aikataulussa. Lista auttaa priorisoimaan ja aina, kun mieli lähtee harhailemaan, voit palata oman listasi ääreen.
Keskity ottamaan työtilanne haltuun ja suunnittele edessä oleva viikko tai pidempikin jakso. Tämän kautta löydät myös selkeyttä ja innostusta tuleviin työtehtäviin.

SÄHKÖPOSTI HALTUUN
Osa lomailijoista katsoo sähköpostiaan lomakin aikana, se on ihan ok, jos tiedät, että se ei sinua tai läheisiäsi rasita ja loman tärkein merkitys täyttyy – saat rentoutua ja tyhjentää mieltä työasioista.
Ensimmäisen työpäivän to-do listalla voi hyvin olla myös sähköpostin puhdistaminen. Joillakin odottamassa voi olla jopa satoja sähköposteja. Kun lähdet lukemaan viestejä, mieti voitko hoitaa sen alle kahdessa minuutissa. Jos voit, hoida se heti.
Jos et niin:
– Aikatauluta asianhoito kalenteriisi.
– Delegoi, jos asia ei koske sinua.
– Tuhoa turhat viesti armottomasti.

KESKITY OLEELLISEEN
Hoida yksi asia kerrallaan. Täytä työkalenteri viisaasti, jätä aikaa myös niille ns. yllätyksellisille hetkille ja töille, niitä meillä kaikilla on päivittäin. Keskittymistä helpottaa päivän mittaan toteutettavat, sinulle sopivat lyhyet mielen rauhoittamiset. Yksinkertainen tapa on istua paikoillaan yhden minuutin ajan. Sulje silmä ja laske kuuteenkymmeneen. Tämän jälkeen jatka töitä – huomaat, että keskittymiskykysi on parempi.
Haluan tarjota sinulle myös lyhyen pysähdyshetken arkeen.
Tarvitset vain reilu 4 minuuttia, hiljaisen tilan tai kuulokkeet korville ja paikan missä istua.  Tämän sopii kuunneltavaksi myös tiimin kesken ennen yhteistä palaveria. Avaa pysähdys tästä. Tämän voit kuunnella aamulla, työmatkalla, keskellä työpäivää tai illalla kun haluat rauhoittua.

KIINNITÄ HUOMIO OMAAN PUHEESEEN JA SANAVARASTOON
On ihan luonnollista ja ok harmitella loman loppumista, lievä ärsytys ei ole ollenkaan huolestuttavaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että pidempiaikainen aiheesta valittaminen ei auta sinua, eikä myöskään kuulijakuntaasi. Kahvipöytä puheissa onkin hyvä kiinnittää huomiota omaan sanavarastoon. Sinustakin on varmasti mielekkäämpää kuunnella mukavia lomamuistoja, kuin päivittelyjä työhön paluun vaikeudesta.

TYÖYHTEISÖN MERKITYS
Työkaverina tai esimiehenä voit auttaa lomaltapalaajaa toivottamalla hänet tervetulleeksi töihin. Yhteiset pullakahvit tai muut pienet juhlistamisrituaalit ovat tärkeitä asioita, jotka auttavat työntekijää tuntemaan itsensä tervetulleeksi takaisin töihin.
Työterveyspsykologi Sirkku Kivistön mukaan useimmat töihin palaajat mainitsevatkin kaksi asiaa, jotka vetävät takaisin työpaikalle: työkaverit ja pääsyn takaisin arkirytmiin.

HYÖDYNTÄKÄÄ LOMA-AJAN AJATUKSET TYÖSSÄ
Hyvin vietetyn loman aikana on mieli ja keho tuulettuneet. Ehkäpä lomalla on syntynyt uusia ideoita työstä! Joten ensimmäisessä loman jälkeisessä työpaikkapalaverissa kannattaa kysellä lomakuulumisia ja millaisia ajatuksia työstä on ollut loman aikana.
Mukavat kesämuistot voidaan myös tallentaa vaikka taukohuoneen seinälle tai muuhun sovittuun paikkaan. Toteutus on helppo; jokainen työntekijä voi tuoda yhden kivan kesäkuvan yhteiselle paikalle. Näiden kuvien ääreen on hauska pysähtyä syksyn ja talven aikana muistelemaan menneen kesän mukavia hetkiä.

ELÄMÄ LOMIEN VÄLILLÄ
Muista virkistyä myös omassa arjessa. Voisitko tuoda jonkun kivan lomajutun arkeen tai viikonloppuihin? Kesää on kuitenkin vielä jäljellä. Piknik tai mölkky peli perheen ja ystävien kesken työpäivän jälkeen on hyvinkin toteutettavissa.

Loman tarkoitus on rentouttaa ja tuon rennon olon tulisi kantaa aina seuraavaan lomaan saakka.
Jos työrytmi ei muutaman viikon jälkeen ole löytynyt ja tuntuu, että et pääse mukaan työnimuun, kannattaa asiasta puhua esimiehen tai työpaikkalääkärin kanssa.

itsensä johtaminen, itsetuntemus, Toimiva arki, työhyvinvointi, työnilo

tunnista vahvuutesi -video

Tunnista vahvuutesi ja valjasta ne käyttöön

(katso tunnista vahvuutesi -minivalmennuksen video tästä)

Itsetuntemusta lisäämällä näkee omat kehitysaskeleensa kirkkaammin. Hyvä itsetuntemus auttaa ymmärtämään ja hyväksymään omaa tilannettaan paremmin ja se helpottaa myös pohtiessa, mitkä ne omat kasvunpaikat oikein ovatkaan. Tunnista vahvuutesi oman itsetuntemuksesi lisäämiseksi.

Kaikenlaisiin muutosprosesseihin ihminen usein lähtee siksi, että jokin, usein arkinenkin asia, ei vain toimi. Vieläpä niin, että se toimimaton asia on alkanut tuntua lähes sietämättömältä ja samaan tapaan jatkaminen ei yksinkertaisesti vain enää onnistu.

Nämä toimimattomat asiat sysäävät sinut etsimään muutosta parempaan. Se johtaa usein siihen, että keskityt asioihin, joita et vielä osaa tai asioihin, jotka eivät ole hyvin tai asioihin, joissa koet olevasi heikoilla. Lähestyt asiaa ongelmista käsin niin sanotusti negatiivisen kautta.

Kuitenkin meissä kaikissa on paljon taitoja, joita elämänkokemukset ovat meille opettaneet. Näitä voisimme kutsua vaikka selviytymiskeinoiksi. Sinulle tyypilliset luonteenpiirteesi tuovat myös erilaisia taitoja arjessa selviämiseen.

Tunnista vahvuutesi siirtämällä huomio negatiivisesta positiiviseen

Jos vajavaisuuksiin keskittymisen sijaan tarkasteltaisiinkin hetki sitä, missä olet hyvä ja missä olet vahvoilla, saattaisit huomata aika nopeastikin, että käytössäsi on jo valtava arsenaali luontaisia vahvuuksia, joista voit ammentaa voimavaroja silloin, kuin kaikki ei sujukaan ihan suunnitelmien mukaan.

Käytän valmennuksissani työkalua, jossa tarkastelemme valmennettavan vahvuuksia. Olen luonut tästä työkalusta Tunnista vahvuutesi -minivalmennuksen, joka auttaa sinua tunnistamaan omat vahvuutesi ja löytämään myös uusia vahvuuksia, joita et tiennyt itselläsi olevankaan.

Kun tulet tietoiseksi omista vahvuuksistasi, voit sitten tarkastella niitä lähemmin. Lukuisten vahvuuksiesi joukosta löytyy varmasti vahvuuksia, joita käytät lähes päivittäin. Opit myös tunnistamaan vahvuuksia, joita voi ottaa käyttöön erilaisissa vaativammissa tilanteissa, esimerkiksi ristiriitatilanteissa.

Muista, että omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen omassa elämässäsi on askel parempaan itseesi!

Lataa tunnista vahvuutesi minivalmennus tästä.

Käytyäsi minivalmennuksen läpi, kuulisin mielelläni, miltä se tuntui ja minkälaisia ajatuksia se sinussa herätti. Saitko ahaa-elämyksiä? Löysitkö vahvuuksia, jotka yllättivät sinut? Tehdessäni tätä harjoitusta valmennettavieni kanssa, hyvin usein omat jo tiedossa olevat vahvuudet ovat vain pieni osa vahvuuksia ja minivalmennus auttaa tunnistamaan vahvuutesi paljon monipuolisemmin. Kuulisin myös mielelläni, jos sait heti ideoita, kuinka viedä vahvuuksiasi käytäntöön.

Tule Facebook-sivulleni ja jätä minulle vaikka yksityisviesti, vastaan siellä mielelläni myös kysymyksiisi.

coaching, itsensä johtaminen, itsensä kehittäminen, minivalmennus, valmennus, vuorovaikutus

Itsestä huolehtiminen on rakkauden teko muille

Tiedät aivan varmasti itsekin, että itsestä huolehtiminen ei ole itsekästä. Tosiasiassa paljon itsekkäämpää on laittaa toiset tuntemaan nahoissaan sinun kiireesi, stressisi ja väsymyksesi.

Emme tietenkään ole ikäviä ihmisiä muille tarkoituksella. Usein vain käy niin, että arki vie mukanaan ja joskus alkaa rapatessa roiskua. Tulee tuiskahdettua turhasta ja kitistyä asioista, jotka itseasiassa johtuvat usein vain kahdesta asiasta: Et ole koskaan tullut miettineeksi, miten eri elämäntilanteet, kuten kiire, sinuun vaikuttavat ja tilanteet tulevat eteesi suunnittelematta ja yllättäen.

Miltä arki tuntuisi jos se sujuisi?

Mitä tapahtuisi, jos asioiden mennessä mönkään sinulla olisikin työkalupakissa keinoja tilanteen ratkaisemiseksi jo ennen kuin olet ehtinyt kiukutella asioista työtovereillesi tai rakkaimmillesi?

Selvää on, että mikään ei muutu jos mitään ei muuta. Mutta tavoitteena ei silti ole tehdä muutoksia hampaita kiristellen. Tavoitteena ei myös ole muuttaa kaikkea – varsinkaan yhdellä kertaa, vaan miettiä, mitkä ne isoimmat kivet on kengissä. Niistä on hyvä aloittaa.

Toimiva Arki® -valmennus on syntynyt kahden asian vetämänä. Alussa oman kokemuksen kautta. Tänä päivänä elän itsekin siten, kuin opetan, mutta aina ei ole ollut niin. Tänään on helppo todeta, että olen onnellinen. Kaikki päivät eivät tietenkään ole auringonpaistetta, mutta ajan myötä olen oppinut ottamaan työkalupakista oikeat työkalut kuhunkin tilanteeseen. Opettamani keinot ovat vahvasti läsnä omassa arjessanikin.

Toinen ja vielä tärkeämpi syy, miksi lähdin kehittämään Toimiva Arki® -valmennusta on vuosikymmenen koulutus- ja valmennustyö työyhteisöissä. Olen saanut läheltä katsoa moniin työyhteisöihin, joissa arjen sujuvuuteen vaikuttaa kaikista eniten ihmisten hyvinvointi ja kyvyt kommunikoida nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Paras lääke sen tuomiin haasteisiin on auttaa ihmisiä lisäämään itsetuntemustaan ja antaa heille käytännöllisiä keinoja niin kotona kuin työpaikalla käytettäväksi.

Siksi Toimiva Arki® -valmennus on olemassa.

Valmennukseen osallistuneiden hyvät kokemukset ja positiiviset elämänmuutokset ovat pysyviä siksi, että he ovat vieneet valmennuksen opit arjen tilanteisiin. Valmennusta voikin ajatella kolmevaiheisena.

  1. Ensin opit ymmärtämään itseäsi paremmin.
  2. Sitten täytämme työkalupakkisi menetelmillä, jotta sinulla on arsenaalia, mistä ammentaa ratkaisuja eri elämäntilanteisiisi
  3. Kolmannessa vaiheessa viet asioita käytäntöön ja alat havainnoida myönteisiä muutoksia elämässäsi.

Mitä sanoisit, jos sinusta tulisi parempaa seuraa, ei pelkästään muille, mutta myös itsellesi?

Viimeisimmät Toimiva Arki® -valmennukset ovat jo käynnistyneet, mutta seuraava ryhmä aloittaa Järvenpäässä syksyllä. Oletko sinä mukana?
Täältä löydät myös Helsingin ja Lohjan Toimiva Arki® -valmennukset

Terveisin,
Sari

P.S.  Käy katsomassa Facebook-sivuilleni – siellä pääset seuraamaan videoiden kautta mitä tämä valmentaja arjessa tekee.

elämäntaidonvalmennus, itsetuntemus, muutos, Toimiva arki, työhyvinvointi, työnilo, työyhteisövalmennus, valmennus, vuorovaikutustaidot

Tekis muuten hyvää sullekin!

Olin ystävän kutsumana eräässä yritystapahtumassa viikko sitten. Satuin seisomaan pienen, viiden hengen ryhmän vieressä. Huomioni heihin heräsi, kun kuulin yhden miehen toteavan ääneen: ”Vain tyhmät tarvitsevat itsensä johtamista, kyllähän kaikki viisaat sen taidon osaa.”

Kaikki minut tuntevat voivat kuvitella, että tämä herätti minussa ”pientä kiukkua”.

Mutta sen verran olen itseni johtamista opetellut, että maltoin itseni. Kiinnitin huomiota, kuinka muut neljä henkilö nyökkäilivät mutta eivät sanoneet mitään. Kolmella henkilöllä, tämä mies mukaan lukien, oli kännykkä kädessä ja samalla he selailivat omaa puhelintaan. Jälkeenpäin kuulin, että mies on esimiesasemassa. Sen verran halusin selvittää hänen taustaa, utelias kun olen. Toivon, että hän on hyvä ja kannustava esimies.

Kuten sanoin, en tiedä keskustelun taustaa, enkä tiedä, vaikka olisivat puhelimilla jakaneet yhteystietojaan toisille. Tein vain omia oletuksia ja mielessäni todellakin paheksuin tuota ajatusta. En myöskään lähtenyt mukaan keskusteluun vaan koin parhaakseni siirtyä toiseen paikkaan. Sen verran tuo kuitenkin jäi mieleen, että innostuin tähän kirjoittamiseen.

Tammikuussa olin pitämässä ajanhallinnan ja itsensä johtamisen valmennuspäivää eräässä organisaatiossa. Osallistujat olivat johdon sihteereitä ja assistentteja, pääosa naisia ja pari miestä. Päivä tarjosi yksinkertaisia keinoja oman arjen ja ajan hallintaan. Osallistujat olivat äärimmäisen kiitollisia siitä, että näiden asioiden ääreen pysähdyttiin.
Moni totesi, että tällaiseen ei työssä ole aikaa ollenkaan, vaikka hyöty olisi todella konkreettista.
Ja surullisen moni, ainakin 6 henkilöä 20 osallistujasta sanoi, että haluaisi vaihtaa työpaikkaa, vaikka työ itsessään oli mukavaa ja innostavaa. Kaikilla syy saama, jatkuva kiire, töiden kasaantuminen, työasiat kulkeutuvat kotiin, ainakin mielessä. Kannustava palaute ja kiitos tehdystä työstä oli olematonta.

Itsensä johtaminen liittyy hyvinkin arkisiin asioihin, kuten ajankäyttöön tai työn organisointiin sekä ihmissuhteisiin. Näiden parissa moni tuskaileekin.
Työ on organisoitunut yhä itseohjautuvampaan muotoon, niin yksilötasolla kuin tiimeissäkin. Työssä tarvitaan itsensä johtamisen valmiuksia. Mutta ne eivät synny itsestään. Aiheen ääreen on pysähdyttävä. Meidän, ihan jokaisen on tultava tietoiseksi siitä, miten reagoimme ja toimimme. Hyvän itsensä johtamisen taustalla on myös hyvä itsetuntemus, jonka kautta syntyy hyvä vuorovaikutus muiden kanssa.

Itsensä johtaminen on yksi tärkeimmistä taidoista, jonka avulla voidaan vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja myös organisaation toimivuuteen.
Minun oma mielipiteeni on – ja olen sen myös omalla kohdallani kokenut, että itsensä johtamisen taidot on opittavissa ja niiden ylläpitäminen vaatii jatkuvaa huomiota.

Minä kutsun sinut mukaan Toimiva arki® – itsensä johtamisen valmennukseen.

Luvassa ei ole perinteinen lyhytkurssi tai nopeaa tekohengitystä arjen hallintaan.
Vaan kyseessä on riittävän pitkä kokonaisuus tuomaan selkeitä menetelmiä ja keinoja itsesi johtamiseen, omien oivallustesi kautta
.

Sinun tehtävä tässä on antaa itsellesi yksi päivä kuukaudessa, 9 kertaa.
Jos nyt heräsi paniikki sitoutumisesta 9 kertaan, ei hätää. Jos ensimmäisen kerran jälkeen tuntuu, että tämä ei toimi, annan sinulle vapauden lopettaa. Näin ei ole kenenkään kohdalla vielä käynyt. Jos nyt kiinnostuit mutta vielä mietit, että ei ole aikaa, niin juuri nyt on oikea hetki lähteä mukaan. Sillä uskallan luvata sinulle myös lisää aikaa.

Tämä valmennus on koettava. Se on antoisa, kokemuksellinen ja tuo hyödyn loppuelämään.
Uskallan sanoa tämän ja uskallan myös luvata rahat takaisin, mikäli valmennuskokonaisuuden jälkeen koet, että siitä ei ole ollut sinulle mitään hyötyä.
Tästä linkistä löydät lisätietoja.

Esimiehenä tai työnantajana voit myös tarjota tämän valmennuksen sinun avainhenkilöille. Haluathan, että he ovat työyhteisön hyviä tekijöitä jatkossakin? Kaikki työntekijät ovat yrityksen tai organisaation käyntikortteja. Hyvinvoiva työyhteisö vetää puoleensa asiakkaita!

Jos olisin antanut tuon alussa kertomani keskustelun vaikuttaa itseeni ja päästänyt miehen sanomisen ns. ihon alle, olisin voinut kertoa oman mielipiteeni ja todeta: ”Tekis muuten hyvää sullekin!”
Mutta voihan olla ja todellakin toivon, että tämä esimies on hyvä johtamaan itseään, sillä se on yksi parhaista esimiehen taidoista ja ehkäpä hän voi tarjota tämän valmennuksen työntekijöilleen.

Mikään ei muutu jos mitään ei muuta.
Näinhän se on.
Sari

itsensä johtaminen, Toimiva arki, työelämä, työssä jaksaminen, vuorovaikutustaidot

Palvelut työyhteisöille ja yksilöille

Ota yhteyttä

MASARI OY

Sari Hämäläinen

040 5342 999

sari.hamalainen (at) masari.fi

Jepuankatu 10, 04430 Järvenpää

Seuraa