”En tiennytkään, että työnojaus on tällaista, keskustelevaa ja antoisaa. Olen luullut, että työnohjaaja kertoo ja ohjaa, miten tiettyä työtä tehdään.”
Tämän lauseen olen kuullut monesti ensimmäistä kertaa työnohjaukseen tulleilta osallistujilta.

Mitä se työnohjaus sitten on?

Tämä kirjoitus avaa sinulle aihetta ja erityisesti toivon, että kynnys työnohjauksen hankintaan madaltuu ja työnohjaus tuotaisiin yhä enemmän osaksi yritysten ja organisaatioiden arkea. Tarvetta varmasti on.

Toimivassakin työyhteisössä voi tulla eteen ajanjaksoja ja tilanteita, jolloin kaikki ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Työtehtäviä saatetaan järjestellä uudelleen ja toimintatavoiltaan tuttu tiimi hajoaa, omat ja yrityksen tavoitteet ovat voineet hetkellisesti hämärtyä, horisonttisi on saattanut kadota etätöitä tehdessäsi tai olet yksinkertaisesti vain menettänyt kiireen ja kaaoksen keskellä hetkeksi työn tekemisen ilon.

Tärkeintä on oivaltaa, että meistä jokainen kohtaa työssään haasteita. Haasteet eivät ole kuitenkaan mörkö. Haasteen tiedostaminen on viesti siitä, että käsillä on epäkohta, joka vaatii muutosta tai korjausta.

Siksi haaste on aina samalla myös mahdollisuus. Ongelmaksi haaste kärjistyy yleensä vain silloin, kun havaittuun pulmaan ei tartuta, eikä sitä yritetä ratkaista.

Parhaimmillaan työnohjaus on säännöllinen rutiini

Jos kaikilla työyhteisöillä olisi mahdollisuus työnohjaukseen – uskon, että monet ongelmatilanteet ja eteen tulleet haasteet olisi ratkottu nopeammin ja myös esihenkilöiden aikaa säästäen.

Ohessa koostettuna muutamia asioita, johon työnohjauksella voidaan vaikuttaa:

• työhyvinvoinnin lisäämiseen
• ilmapiirin parantamiseen
• asiakastapauksien käsittelyyn
• perustehtävän kirkastamiseen, läpikäymiseen tai uudelleenmäärittelyyn
• työmotivaation ylläpitämiseen
• työurien pidentämiseen
• työtyytyväisyyden lisäämisen
• konfliktitilanteiden ohjaamiseen

Työnohjaus tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden tarkastella omaa työtä yhdessä työyhteisön muiden työntekijöiden kanssa sekä kuunnella, mitä kollegat ajattelevat omasta työstään ja sen tekemisestä. Työnohjaus tarjoaa myös esihenkilölle tai yrittäjälle mahdollisuuden pallotella ääneen omia tuntemuksia ja ajatuksia työstä, sen sujumisesta tai pattitilanteista luotettavan työnohjaajan kanssa.

Työohjaukseen ei kuulu suhtautua järeänä aseena, johon tartutaan vasta, kun työt eivät ole luistaneet pitkään aikaan. Parhaimmillaan työohjaus on ennaltaehkäisevä ja hyvää tekevä rutiini jo silloin, kun kaikki rullaa ihan hyvin.
Työnohjaus on silloin osa työarkea, samaan tapaan kuin vaikkapa työpaikalla järjestettävät kuukausipalaverit tai työntekijöille henkilökuntaetuna tarjotun edun turvin toteutettu aamun kuntosalitunti.

Kahvipöytäkeskustelut eivät korvaa työnohjausta
– molemmilla on oma tärkeä tehtävänsä

Mitä enemmän työpaikalla on ihmisiä ja mitä hektisempää työarki on, sitä merkityksellisemmäksi työntekijät kokevat keskinäisen vuorovaikutuksen. Vuorovaikutuksessa paitsi siirretään tärkeää ja olennaista tietoa myös tiedetään, mitä muille kuuluu ja mitä he ehkä ajattelevat samoista työn tekemiseen liittyvistä asioista.

Työnohjaukseen kokoonnutaan säännöllisin väliajoin keskustelemaan siitä, mikä puhututtaa juuri nyt: yrityksessä, kollegoiden tai tiimin kesken, omassa työssä ja työtehtävissä. Työnohjausta vetää aina organisaation tilaama ammattitaitoinen, koulutettu työnohjaaja.

Työnohjausta ei pidä kuitenkaan sekoittaa kahvipöytäkeskusteluihin, eikä sitä pidä verrata epämuodollisiin vuorovaikutustilanteisiin. Käytäväkeskustelut eivät paikkaa työohjausta vaan molemmilla on omat tärkeät tehtävänsä.

Hyvinvoiva työntekijä on tie menestyvään yritykseen

Työnohjaus on mahdollista toteuttaa paitsi yksilö- myös ryhmäohjauksena.

Joskus työnohjauksessa voidaan pohtia yhdessä sitä, miten työyhteisössä lisätään työviihtyvyyttä tai työn mielekkyyttä. Joskus tavoitteena voi olla vaikkapa yksittäisen työtehtävään liittyvän konkreettisen haasteen selättäminen.

Toteutettiinpa työohjausta mistä lähtökohdista ja motiiveista tahansa, päämäärä on aina sama: hyvinvoiva sekä omasta roolistaan ja tavoitteistaan perillä oleva työntekijä. Ja hyvinvoiva työntekijä on puolestaan ainoa tie menestyvään ja tulosta tekevään yritykseen.

Työnohjauksen muistilista:

Työnohjaus sopii kaikille työtehtävästä ja asemasta riippumatta, myös yksinyrittäjille. Työnohjauksessa osallistuja oppii ja oivaltaa uutta itsestään ja muista.

Työnohjaus on mahdollista toteuttaa yksilöllisesti, osastoittain/tiimeittäin tai koko työpaikalle.  Tärkeää ei ole se, että osallistujat tekevät samaa työtä.

Työnohjaus on prosessi, jonka kokoontumiskerrat ja tavoitteet määritellään erikseen. Yleensä yksi työnohjauskerta kestää tunnista vajaaseen kahteen tuntiin.

Ulkopuolinen, koulutettu työohjaaja ei neuvo, opeta, käske tai anna vinkkejä vaan kuuntelee, keskustelee ja kyselee. Kysymysten tarkoituksena on johdatella ohjaukseen osallistuvia löytämään oivalluksia ja ratkaisuja.

Työnohjaaja pyrkii objektiivisuuteen ja katsoo asioita ulkopuolisen silmin.

Työohjauskeskustelut ovat luottamuksellisia.

Haastattelin kokenutta työnohjaajaa Raisa Varstaa ja hän kiteytti työnohjauksen tarkoituksen:
”Jokaisella tulisi olla paikka tarkastella omaa työtä ja suhdettaan työhön. Tarkastelu mahdollistaa uuden oppimisen ja oivaltamisen omassa työssä ja työpaikalla.”

Työnohjaus on erinomainen keino kehittää omaa ja organisaatiosi osaamistasi.
Oletko kiinnostunut työohjauksesta joko itsellesi tai työpaikallesi?
Ole yhteydessä.
sari.hamalainen(at)masari.fi
040-5342 999

Minä työnohjaajana

Kun tilaat minut työnohjausta vetämään, saat vahvan ammattilaisen. Olen valmentava työnohjaaja ja ratkaisukeskeisyys on aina mukana. Tuon mukanani avaimet hyvään vuorovaikutukseen ja toimin mutkattomasti erilaisten ihmisten kanssa. Toimin myös valmentajana sekä työyhteisösovittelijana ja koen näiden tuovan lisämaustetta omaan toimintaani.
Työnohjaus onnistuu myös verkon välityksellä. Varsinkin etätöiden lisääntyessä – verkon välityksellä käydyt työnohjaukset ovat tuoneet hyvää lisää työn sujuvuuteen ja työssä jaksamiseen.
Itse käyn säännöllisesti, kerran kuukaudessa työnohjaajille suunnatussa työnohjauksessa, lisäksi minulla on oma valmentaja ja parhaillaan myös syvennän omaa työnohjaaja ammattitaitoani Työdynamon valmentava työnohjaajakoulutuksessa.

Sari Hämäläinen,
työyhteisökouluttaja, valmentaja, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija ja työnohjaaja.

Sydäntäni lähellä on ihmisten ja työpaikkojen toimiva arki. Työssäni valmentajana, ongelmien sovittelijana sekä henkilöstön ja johdon sparraajana oivallutan ja autan asiakkaitani löytämään ratkaisuja työelämän ja arjen haastaviin tilanteisiin. Tavoitteenani on ylläpitää hyvää, reilua ja tuloksellista työilmapiiriä sekä yksilön työssä jaksamista.