Kun sanomatta jättäminen räjähtää käsiin
Näin otat vaikeat asiat puheeksi työpaikalla
Kuvitellaan tilanne: työpaikalla on pitkään kytenyt ongelma. Kenties yksi tiimin jäsenistä ei noudata sovittuja pelisääntöjä tai organisaation sisällä on syntynyt selkeitä kuppikuntia. Asioista yritetään puhua mutta sävy on syyttävä – kuka teki mitä ja milloin?
Tai pahempaa: kukaan ei sano mitään. Lopulta ilmapiiri on niin sähköinen, että pieninkin kipinä saa sen räjähtämään.
Tällainen puhumattomuuden kulttuuri ei ole harvinaista.
Se näkyy kasvavina sairauspoissaoloina, tiimihengen murenemisena ja organisaation tuloskin kärsii.
Mutta miksi puhumattomuus on niin yleistä? Miten päästä siitä eroon?
Mitä puhumattomuus aiheuttaa työyhteisössä?
Puhumattomuus synnyttää väärinkäsityksiä, katkeruutta ja jännitteitä. Kun asioista ei puhuta, ongelmat eivät vain katoa – ne kasvavat. Työntekijät alkavat tulkita toisiaan pahimman mahdollisen kautta: ”Hän teki tuon varmasti tahallaan.”
Hiljaisuuden keskellä huhut ja olettamukset leviävät kuin metsäpalo.
Puhumattomuus myös ruokkii pelon ilmapiiriä. Jos kukaan ei uskalla ottaa asioita puheeksi, syntyy vaikenemisen kulttuuri, jossa epäkohtia ei käsitellä. Tämä voi johtaa siihen, että työntekijät kokevat turvattomuutta, eivätkä uskalla olla oma itsensä tai kertoa aidosti mitä ajattelevat.
Miksi vaikeista asioista puhuminen on niin haastavaa?
Moni pelkää puheeksi ottamisen seurauksia:
- Leimatuksi tulemista: ”Mitä jos kollegat ajattelevat, että olen hankala?”
- Syrjäytymistä: ”Jos kerron mielipiteeni, jäänkö ulkopuolelle?”
- Konfliktia: ”Jos sanon jotain, tästä voi tulla riita.”
Usein pelko johtaa kahteen ääripäähän: joko sanotaan liian suoraan, syyttelevään sävyyn tai sitten ei sanota mitään.
Nämä eivät vie meitä ratkaisuun.
Miten ottaa vaikeat asiat puheeksi rakentavasti?
Onneksi vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen on taito, jota voi kehittää. Tässä muutama vinkki:
- Valmistaudu etukäteen. Mieti, mitä haluat sanoa ja miten se kannattaa muotoilla. Pyri kertomaan omasta kokemuksestasi, älä hyökkää toista vastaan.
- Valitse oikea aika ja paikka. Vältä kiireisiä hetkiä tai julkisia tilaisuuksia. Yksityisyys ja rauhallinen ympäristö luovat pohjan hyvälle keskustelulle.
- Käytä ”minä”-viestejä. Esimerkiksi: ”Olen huomannut, että…” tai ”Minulle tuli sellainen olo, että…”. Tämä vähentää syyttelyn tunnetta ja auttaa toista kuulemaan viestisi paremmin.
- Kuuntele aidosti. Anna tilaa myös toiselle osapuolelle kertoa oma näkökulmansa. Usein tilanne voi näyttää hyvin erilaiselta toisesta vinkkelistä.
- Pysähdy rakentavien ratkaisujen äärelle. Keskustelun tavoitteena ei ole etsiä syyllisiä, vaan löytää yhdessä keinoja parantaa tilannetta.
Mitä tehdä, jos keskustelu ei onnistu omin avuin?
Joissakin tapauksissa tilanne on edennyt niin pitkälle, että puheeksi ottaminen ei enää riitä. Tällöin työyhteisösovittelu voi olla ratkaisu. Sovittelun avulla osapuolet pääsevät purkamaan jännitteet ohjatusti ja rakentamaan yhdessä uusia toimintatapoja. Sovittelija toimii puolueettomana tahona ja auttaa työntekijöitä palauttamaan luottamuksen tiimin sisällä.
Harjoittelulla mestariksi – tai ainakin hyväksi
Vaikeista asioista puhuminen ei ole helppoa mutta se on opittavissa. Kyse on rohkeudesta sekä myös taidoista, joita voi kehittää.
Olen tehnyt aiheesta kattavan webinaaritallenteen, joka auttaa sinua ottamaan askeleita kohti rakentavaa keskustelukulttuuria.
Voit tilata Hankalan asian puheeksi ottaminen työpaikalla webinaaritallenteen veloituksetta itsellesi
TÄSTÄ LINKISTÄ
Älä odota, että ongelmat ratkeavat itsestään. Ota ensimmäinen askel ja anna äänesi kuulua – sillä parempi työpaikkakulttuuri alkaa yhdestä keskustelusta.
